Hy­vin­voin­ti­bus­si Onni ei enää kierrä Ro­va­nie­men kyliä – "Liian kallis pal­ve­lu"

Hyvinvointibussi todettiin kalliiksi. Tilalle on perustettu kerran kuussa pidettäviä terveydenhoitajan vastaanottoja.

Lapin AMK:n Onni-auto on vienut Rovaniemen kaupungin terveyspalveluja kylille usean vuoden ajan. Kaupunki piti toimintaa omalla kontollaan vain vuoden.
Lapin AMK:n Onni-auto on vienut Rovaniemen kaupungin terveyspalveluja kylille usean vuoden ajan. Kaupunki piti toimintaa omalla kontollaan vain vuoden.
Kuva: Iines Jakovlev

Rovaniemen kylien terveydenhoitajapalvelut siirtyivät Onni-auton rattailta sisätiloihin vuodenvaihteessa.

Onni-auto on tarjonnut kylille terveys- ja hyvinvointipalveluja jo useita vuosia. Aluksi kyseessä oli projekti, ja vuoden 2019 alusta kaupunki otti toiminnan itselleen.

– Auto on ollut vuokrattu, ja sen käytöstä on syntynyt kuluja muun muassa tallin vuokrasta ja kuljettajan palkkauksesta, kaupungin alueellisten palvelujen johtaja Heli Välikangas sanoo.

Kulut maksoi Kylien kehittämissäätiö. Vuodenvaihteessa toiminta olisi siirtynyt kaupungin ikäihmisten palveluihin. Siellä arvioitiin, että kiinteä vastaanotto on järkevämpi. Säästö on joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Onni-autolla on ollut yli 15 pysähdyspaikkaa, ja yhdellä kierroksella asiakkaita on ollut noin 50–60.

– Kun kulut suhteutetaan käyttäjämääriin, palvelun hinta on ollut kallis, Välikangas sanoo.

Monessa kylässä vastaanotto edelleen kerran kuussa

Välikankaan mukaan suurimmalla osalla kylistä palvelu säilyy ennallaan eli terveydenhoitaja pitää vastaanottoa kerran kuukaudessa. Muurolassa ja Sinetässä vastaanotto on useammin.

Kuudessa kylässä terveydenhoitajapalvelu kuitenkin lakkaa. Näin on esimerkiksi Jaatilassa, Hirvaalla ja Rautiosaaressa, joissa käyttäjämäärä on ollut vähäinen. Välikankaan mukaan kävijöitä on ollut usein yksi, kaksi tai ei yhtään.

Marrasjärvi puolestaan jää ilman terveydenhoitajan vastaanottoa siksi, ettei kylästä löytynyt tilaa, joka takaisi asiakastilanteen yksityisyyden. Niesissä ja Alanammassa ei puolestaan ollut lämmintä tilaa talviajaksi.

– Mutta Tiaisessa on sitten vastaavasti terveydenhoitajan palveluja, Välikangas sanoo.

Palvelut

Aikuisvastaanotot ja seniorineuvolat kylillä

Vanttauskoski (Vanttauskuru 5): ma ja ke klo 8–10.

Meltauksen koulu: Joka toisella parittomalla viikolla to klo 8.30–10.30. Alkaa 16.1.

Songan kylätalo: Kerran kuukaudessa ma klo 13–14. Alkaa 20.1.

Muurolan neuvola (Koulukaari 8): ti klo 12.30–14.30

Lohiniva (Mettisvaarantie 7 C 6): Kerran kuukaudessa pe klo 8.30–9.30. Alkaa 10.1.

Misin entinen koulu: Kerran kuukaudessa ke klo 9–10. Alkaa 22.1.

Tiaisen entinen koulu: Kerran kuukaudessa ke klo 11–12. Alkaa 22.1.

Vikajärven koulu: Kerran kuukaudessa ke klo 13–14. Alkaa 22.1.

Perunkajärven vanha koulu: Kerran kuukaudessa ke klo 13–15. Alkaa 8.1.

Narkauksen kylätalo (Koulunraitti 35–36): Kerran kuukaudessa to klo 8.30–9.30. Alkaa 23.1.

Tennilän kylätalo: Kerran kuukaudessa to klo 10.30–11.30. Alkaa 23.1.

Oikaraisen vanha koulu: Kerran kuukaudessa to klo 12.45–13.45. Alkaa 23.1.

Auttin kylätalo: Kerran kuukaudessa ti klo 8–10. Alkaa 28.1.

Sinetän aikuisvastaanotto koululla kahdesti viikossa.

Auttissa erityisen käytetty palvelu

Osallistumisaktiivisuus Onni-auton pysäkeillä on Välikankaan mukaan vaihdellut. Menestyspaikaksi hän mainitsee Auttin.

– Se on pieni kylä, mutta kävijämäärät ovat olleet isoja.

Songassa on puolestaan kehitetty vastaanottopäivien yhteyteen ikäihmisten palvelupäivä, joista joukko alueen yhdistyksiä kantaa vastuun vuorollaan. Välikankaan mukaan samankaltaista toimintaa on myös Sinetässä ja sitä viritellään myös muille kylille.

Kaupungin kylien palveluissa on tavoitteena jatkaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Onni-auton mukana on kulkenut usein Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja on myös ollut erilaisia teemapäiviä. Tämä toiminta jatkuu Välikankaan mukaan edelleen.

Hyvinvointibussin myötä kylille on tullut myös esimerkiksi hieroja ja jalkahoitaja. Välikankaan mukaan muitakin yrittäjiä toivotaan mukaan, jos jollakulla on kiinnostusta tarjota palveluja kylillä keskitetysti.

Terveydenhoitaja Mirva Tirroniemen työ muuttuu hieman, kun seniorineuvola rantautuu entistä useampaan kylään. Aiemmin hän on pitänyt vastaanottoa kaupunkialueella sekä Meltauksessa. Tirroniemen mukaan työ on kaupungin etäalueilla erilaista kuin keskustassa, kun asiakkailla on pidempi matka terveyskeskukseen. Tiistaina hän piti seniorineuvolaa keskustassa Tapionkodilla.
Terveydenhoitaja Mirva Tirroniemen työ muuttuu hieman, kun seniorineuvola rantautuu entistä useampaan kylään. Aiemmin hän on pitänyt vastaanottoa kaupunkialueella sekä Meltauksessa. Tirroniemen mukaan työ on kaupungin etäalueilla erilaista kuin keskustassa, kun asiakkailla on pidempi matka terveyskeskukseen. Tiistaina hän piti seniorineuvolaa keskustassa Tapionkodilla.
Kuva: Pekka Aho

Rantaviirin seniorineuvola loppui

Seniorineuvoloihin tuli vuodenvaihteessa muutoksia myös keskustassa, sillä Rantaviirin seniorineuvola lakkasi vähäisen kävijämäärän vuoksi. Lähimmät seniorineuvolat ovat Tapionkodilla Korkalonkadulla ja Ratantauksella Kaartokadun Aarnenpihassa.

Seniorineuvolat ovat toimineet Rovaniemellä jo pitkään, ja viime vuosina niiden kävijämäärät ovat vähentyneet.

– Omahoito on lisääntynyt koko ajan. Asiakkailla on omia mittareita esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin seurantaan, vt. palveluesimies Tarja Kontio sanoo.

Lisäksi seniorineuvoloissa näkyy lääkehoidon kehittyminen. Esimerkiksi verenohennuslääkkeiden käyttö on muuttunut sellaisiin lääkkeisiin, jotka eivät vaadi säännöllistä verikoeseurantaa.