kolumni: Eikö ka­las­tus­la­ki olekaan kai­kil­le sama? Kysymys on nyt ajan­koh­tai­sem­pi kuin koskaan

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Tilaajille

Hyvällä tul­li­mie­hel­lä pitää olla kolme silmää, että yhdellä voi katsoa tar­vit­taes­sa pois­päin – kaksi tul­li­var­ti­jaa kertoo uransa mie­leen­pai­nu­vim­mat hetket aina rep­pu­vii­nois­ta pol­ku­pyö­rä­ka­tu­muk­seen

Tullissa elämanuran tehnyt Juhani Grönholm ei olisi hengissä ilman rajan yli jopattua äidinmaidonvastiketta. Tullimiesten ystävyys on kantanut yli rajan ja ajan.

Tullista eläköityneet Nisse Oja ja Juhani Grönholm ystävystyivät aktiiviaikanaan, toinen Tornion, toinen Haaparannan tullissa. Työpaikkojen väli oli vain pari sataa metriä, vaikka välissä kulki valtakunnanraja. Yhteinen asia yhdisti kuitenkin paljon enemmän kuin, mitä raja erotti.

Ystävyys jatkuu edelleenkin, ja miehet soittelevat usein toisilleen, tapaavatkin aina toisinaan.