Leena Talvensaari asettaa kolumnissaan (LK 30.10.) minun ja toisen Lauri Törhösen väitöskirjan esitarkastajan, professori Göte Nymanin asiantuntijuuden kyseenalaiseksi.
Olen toiminut Suomen Akatemian väitöskirjatutkijana 1968–69 ja Helsingin yliopiston eri viroissa 1969–1985. Taideteollisen korkeakoulun hallintojohtajana ja professorina toimin 1985–2006. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan taideteollisen koulutushistorian dosenttina olen ollut vuodesta 2000 lähtien.
Vuonna 2009 julkaisin tutkimuksen "Bridging the future", jossa käsitellään Taideteollisen korkeakoulun historiaa 1973–2003. Vuonna 2015 julkaisin tutkimukseen ja taiteelliseen kirjalliseen otteeseen perustuvan lähes 600-sivuisen "Keisarin kesäjuna"-kirjan. Vuonna 2020 julkaisin edellä mainitulla otteella kirjan "Europaeus 1883". Kaikissa näissä kirjoissa, kuten monissa aiemmissakin, pohditaan taiteiden käsitteiden; erityisesti soveltavien, visuaalisten taiteiden ja muuta taideteollisen koulutuksen problematiikkaa.
Monipuolisen tutkijanuran tehnyttä Göte Nymania en ole tavannut koskaan. Professori Mauri Ylä-Kotolan olen tavannut 1990-luvun alkupuolelta lähtien virallisissa yhteyksissä muutaman kerran, muun muassa ravintolassa Törhösen väitöskirjassaan mainitsemassa tilaisuudessa.
Yhteistyössä olemme yrittäneet viedä monia asioita eteenpäin, erityisesti elokuvan alueellisten toimintaedellytysten parantamista. Törhösen tunnen Taideteollisen korkeakoulun vuosiltani, hänen työtään olen viimeksi arvioinut kirjassani "Bridging the future".
Ravintolatapaamisia hänen kanssaan viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut tasan yksi.
Suhteeni mainittuihin henkilöihin on ollut täysin ammatillinen, jääviyttä heihin voi korkeintaan etsiä "kummin kaiman" suunnasta.
Göte Nymanin kanssa teimme tiedekunnan pyytämän maisteri Törhönen väitöskirjan esitarkastuksen täysin itsenäisesti olematta kertaan lausuntojen valmistelun yhteydessä toisiimme. Lopulliset lausuntomme olivat arvioinnissaan samansuuntaisia.
Asiantuntematon ja huolimaton Törhösen väitöskirjan selailuun perustuva arviointi näyttää tuottavan paljon asiattomia tulkintoja, enemmän kuin itse teoksesta löytyy. Olemattomien "herraseurateorioden" kehittelystä kannattaa myös luopua.
Kirjoittaja on professori emeritus.