Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­koe­ro­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Harvaan asutut seudut lois­ta­vat pois­sa­olol­laan hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Petteri Orpon ky­sy­myk­sis­sä muille puo­lueil­le

Kokoomuksen Petteri Orpo kampanjoi maaliskuussa Rovaniemellä ja piti esillä pohjoisen Suomen puolta.
Kokoomuksen Petteri Orpo kampanjoi maaliskuussa Rovaniemellä ja piti esillä pohjoisen Suomen puolta.
Kuva: Jussi Leinonen
Pääkirjoitus // 18.4.2023

Hallitustunnustelijaksi valittu kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi perjantaina muille puolueille vastattavaksi liudan kysymyksiä. Kysymysten ideana on pohjustaa tällä viikolla alkavia hallitusneuvotteluita, joita vaalit voittanut kokoomus vetää.

Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä siitä, mikä kysymyspatteristossa korostuu, mikä siinä on pielessä, ja mitä puolueita kysymyksenasettelut kenties suosivat. Kysymyksissä painon on katsottu olevan kokoomukselle tärkeässä taloudessa, kun taas ilmasto ja ympäristö on jätetty listan häntäpäähän.

Lapin näkökulmasta Orpon kysymyksissä on ainakin yksi ilmeinen ja silmiinpistävä puute: Suomen erilaisten alueiden näkökulma ei nouse 24-kohtaisessa kysymyslistassa juurikaan esiin. Puolueilta kyllä kysytään, miten nämä edistäisivät talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa. Kysymyslistalla on myös kaupunkien ja kuntien elinvoiman ja investointikyvyn vahvistaminen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Huoli väestökadosta ja rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tulevaisuudesta ei kysymyksistä silti välity. Puolueilta ei kysytä, onko koko Suomi syytä pitää asuttuna myös tulevaisuudessa. Niitä ei liioin pyydetä esittämään näkemyksiään siitä, miten maan eri kolkkien vahvuudet ja potentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Neljä vuotta sitten hallitustunnustelijana toimi sdp:n Antti Rinne. Hänen kysymyspatteristossaan vähäväkiset seudut oli huomioitu otsikon "Elinvoimainen Suomi" alla. Yksi Rinteen kysymyksistä kuului: Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita? Toisessa kysymyksessä pyydettiin keinoja, joilla varmistetaan Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen.

Vuonna 2015 keskustan Juha Sipilä puolestaan peräsi puolueilta näkemyksiä sote-uudistukseen, paikallisen päätöksenteon vahvistamiseen sekä valtionhallinnon ja aluehallinnon uudistamiseen.

Orpon kysymyksistä aluepolitiikka loistaa pitkälti poissaolollaan. Vaalikamppailun aikana kokoomusjohtaja piti kuitenkin esillä muun muassa Pohjois-Suomen ohjelmaa, joka tunnustaa pohjoisen Suomen erityisyyden. Maaliskuussa Orpo katsoi, että tämä on syytä kirjata hallitusohjelmaan (LK 17.3.).

Hallitustunnustelijan puolueille esittämät kysymykset ovat toki vasta lämmittelyä. Vastausaikaa on annettu tiistaihin puoleenpäivään, jonka jälkeen alkaa todellinen hallitusvääntö. Alueiden Suomen ja harvaan asuttujen seutujen näkökulmasta kokoomusta kiinnostavat kysymykset eivät silti ole kovin rohkaisevia. Mikä on se Suomi, jonka kokoomus puheenjohtajansa suosiman ilmauksen mukaan haluaa ”laittaa kuntoon”?

P.S.

Sdp:n puheenjohtajapeli käynnistyi maanantaina, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti odotetusti tavoittelevansa puolueen puheenjohtajuutta. Lindtman, 40, kuuluu puolueensa konkareihin eikä lähde puheenjohtajakisaankaan ensi kertaa. Loppuvuodesta 2019 hän hävisi täpärästi Sanna Marinille, jonka johdolla sdp on säilyttänyt kannatuksensa poikkeuksellisen hyvin hallitusvastuusta huolimatta. Lindtmanista tuskin olisi Marinin kaltaiseksi kansainväliseksi sometähdeksi, mutta poliitikkona hän nauttii laajaa luottamusta.