Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi, että hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaleikkaukset ja veromuutokset osuvat pahiten opiskelijoihin ja ansioturvaa saaviin työttömiin. Eniten häviäisivät nuoret yhden hengen taloudet ja yksinhuoltajaperheet, joista osalla käytettävissä olevat tulot pienenisivät 150–300 eurolla kuukaudessa.
STM ennakoi suhteellisen pienituloisuuden kasvavan eniten paitsi edellä mainittujen myös vanhempien, yksin asuvien työikäisten keskuudessa. Samaan aikaan toteutettavat veromuutokset nostavat puolestaan eniten suurituloisimpien ansioita. Ministeriö ennakoi sosiaaliturvamuutosten kasvattavan tuloeroja.
STM:n arvio ei tunnu hetkauttavan hallitusta, missä uskotaan edelleen, ettei pienituloisuus kasva ainakaan merkittävästi. Usko perustuu oletukseen, että sosiaaliturvaleikkaukset nostavat työllisyyttä ja parantavat sitä kautta pienituloisen taloustilannetta.
"Uudistuksia tehdään siksi, että ihmiset työllistyvät", sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) muistuttaa (LK 10.10.).
Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää 100 000 henkilöllä hallituskauden aikana. Edes parhaillaan käynnissä oleva taantuma nollakasvuineen ei ole muuttanut kunnianhimoista tavoitetta. Keinoina ovat sosiaaliturvaleikkausten ja veromuutosten lisäksi työelämää monella tavalla uudistavat reformit, joita ay-liike vastustaa kiivaasti.
STM:n ja valtiovarainministeriön (VM) tuore vaikutusarviointi todistelee, että pelkästään kuluvan syksyn aikana annettavat, ensi vuonna voimaan tulevat uudistukset lisäävät työllisten määrää 60 000–65 000:lla. Työntekijäjärjestöissä ja oppositiossa ei uskota näihin laskelmiin alkuunkaan.
Hallitus pelaa monella tavalla upporikasta ja köyhää. Jos se onnistuu lisäämään työllisten määrää tavoitteensa mukaisesti, työllisyysaste nousee ja vahvistaa merkittävästi julkista taloutta. Jos tavoite osoittautuu ylioptimistiseksi, eikä työllisten määrä lähde odotettuun kasvuun, pienituloisten määrä ja sen ohessa lapsiperheköyhyys nousevat reilusti, mikä olisi myös valtiotaloudelle myrkkyä.
Tosin tältä mahdollisuudelta hallitus tuntuu sulkeneen silmänsä.
Sanotaan, että se ei pelaa joka pelkää. Hallitus ottaa tietoisen riskin ajaessaan läpi palkansaajajärjestöjen ja erityisesti vasemmisto-opposition ankarasti vastustamia sosiaaliturvaheikennyksiä ja työreformeja. Tiedossa on, että ay-liikkeessä on valmiutta jopa yleislakkoon asian tiimoilta.
Viimeistään 2026 nähdään, kannattiko riski ottaa. Onnistuminen voisi tietää parhaassa tapauksessa jatkokautta oikeistohallitukselle. Epäonnistumisen myötä hallitus saisi haudata haaveensa paitsi toisesta kaudesta myös valtiollisen velkalaivan vauhdin hidastamisesta.
P.S.
Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestä nojaa pitkälle työttömyys- ja sosiaaliturva- sekä veromuutoksiin – niiden osuus koko potista on 78 000. VM:n mukaan suurin työllisyysvaikutus on etuuksien indeksijäädytyksillä ja työttömyysturvaleikkauksilla. Loput tulisivat työmarkkinauudistuksilla, kuten paikallisella sopimisella. Sellaisille on vaikea laskea vaikutusarviota eli tehosta ei ole täyttä varmuutta. Epävarmuutta liittyy tosin muihinkin laskelmiin, sillä paljon riippuu globaaleista suhdanteista, joihin hallituksella ei ole päätösvaltaa.