Hallitus jätti torstaina eduskunnalle esityksen perusopetuslain väliaikaisesta lakimuutoksesta, jonka nojalla perusopetuksessa mahdollistettaisiin poikkeukselliset opetusjärjestelyt. Lakimuutosehdotusta esittelivät opetusministeri Li Andersson sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Anderssonin mukaan nyt säädettävällä muutoksella mahdollistettaisiin opetusryhmien vuorottelu lähi- ja etäopetuksen välillä.
– Toukokuun puolessa välissä peruskouluissa palattiin lähiopetukseen erityisjärjestelyin, kun taas toisen asteen oppilaat jatkoivat lukukauden loppuun etäopetuksessa. Tämän vuoksi perusopetuksessa pystyttiin hyödyntämään muun muassa toisen asteen oppilaitosten tiloja, Andersson sanoo.
– Nyt tarkoitus on palata lähiopetukseen niin ensimmäisen kuin toisen asteen opintojen osalta heti syyskuun alusta alkaen. Koska tiloja käytettävissä samalla tavalla kuin toukokuussa, tarvitaan ratkaisuja erityisjärjestelyjen järjestämiseksi.
Hallituksen esityksessä lähiopetus on ensisijainen opetuksen järjestämisen muoto. Etäjaksojen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja päätös etäopetuksesta voitaisiin antaa maksimissaan kuukaudeksi kerrallaan.
Haavoittuvaisimmassa asemassa olevat oppilaat jatkaisivat lähiopetuksessa. Etäopetus ei esityksessä koske esimerkiksi esiopetusta, 1–3. luokan oppilaita tai erityisen tuen tarpeen päätöksen saaneita.
Esityksessä opetuksen poikkeusjärjestelyt voidaan toteuttaa, mikäli koulu ei kykene toteuttamaan lähiopetusta tartuntatautiviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti, mikäli opetuksessa käytetty tila suljetaan osin tai kokonaan tartuntatautilain nojalla tai mikäli oppilas joutuu karanteeniin tai saa koronavirustartunnan.
Lakimuutos olisi väliaikainen ja voimassa elokuun alusta vuoden loppuun saakka.
Joustavuutta näyttöihin ammattiopetuksessa
Hallitus esittää myös muutosta ammatillisen koulutuksen lakiin siten, että näyttöjen antaminen saataisiin varmistettua opiskelijoiden ja henkilökunnan kannalta turvallisesti.
Lakimuutos on Anderssonin mukaan tarpeen erityisesti aloilla, joilla oppilas ei voi suorittaa näyttöä aidossa työtilanteessa paikan päällä.
– Näyttöjen toteutustapaa koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että ne voidaan toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtilanteita, Andersson sanoo.
Lakimuutos on Anderssonin mukaan tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian. Muutos olisi väliaikainen ja voimassa heinäkuun loppuun 2021.
Haussa 131 miljoonaa koulutukseen
Hallituksen lisätalousarvioon on liitetty lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, jonka tarkoitus on Anderssonin mukaan varmistaa, ettei koronakevät pääse jättämään pysyviä jälkiä lasten ja nuorten osaamiseen.
Esi- ja perusopetukseen kaavaillaan 70 miljoonan euron tuki ja varhaiskasvatukseen 17 miljoonaa euroa tulevalle lukuvuodelle.
Ammatillisen koulutukseen kohdistetaan 40 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 14 miljoonaa euroa.
Joustavuutta korkeakoulututkinnon suorittamisaikaan
Lakimuutoksella mahdollistettaisiin poissaolevaksi ilmoittautuminen koronaviruksen aiheuttamista syistä korkeakouluissa.
Kososen mukaan nykyinen lainsäädäntö rajaa opiskelijan mahdollisuuden ilmoittautua poissaolevaksi ainoastaan asepalveluksen, vanhempainvapaiden, sairauden tai vamman perusteella.
– Lainsäädäntö ei tunnista poikkeusoloista johtuvia syitä. Nyt erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lukukauden aloittaminen voi estyä esimerkiksi matkustusrajoitusten tai hakemusten käsittelyn viivästymisen vuoksi.
Kososen mukaan lakimuutos ei velvoittaisi korkeakouluja järjestämään lähi- ja etäopetusta yhtäaikaisesti tilanteessa, jossa oppilaitoksessa on jo palattu lähiopetukseen.
– Mikäli opiskelija ei voi osallistua lähiopetukseen ja etäopetusta ei järjestetä, voi hän ilmoittautua poissaolevaksi.
Esitykseen mukaan koronatilanteen aiheuttama viivästys tutkinnon suorittamisajassa tulee huomioida, mikäli opiskelija hakee tutkinnon suorittamiselle lisäaikaa.
Korjattu 4.6. klo 16.51: Lukiokoulutukseen kohdennetaan 17 miljoonaa euroa. Jutussa luki aiemmin virheellisesti 14 miljoonaa euroa.