Pääkirjoitus

Eu­roop­pa­lai­nen rai­de­le­veys mak­sai­si yhtä paljon kuin uudet hä­vit­tä­jät – nyt on ai­ka­li­sän paikka

Raideyhteys länteen jatkuu Haaparannalta eurooppalaisella leveydellä.
Raideyhteys länteen jatkuu Haaparannalta eurooppalaisella leveydellä.
Kuva: Henripekka Kallio / arkisto
Pääkirjoitus // 17.4.2023

Suomen ei ole syytä kiirehtiä muuttamaan rautateitä eurooppalaiseen raideleveyteen. Muuhun johtopäätökseen on vaikeaa tulla, kun lukee liikenne- ja viestintäministeriön keskiviikkona julkaiseman selvityksen aiheesta.

Kyse on muutostöiden hinnasta. Raideleveyden kaventaminen eurooppalaisiin mittoihin maksaisi niin monta miljardia, että operaatio ei haukkuisi hintaansa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Halvin ratkaisu olisi kaventaa kerralla Suomen kaikki rautatiet Venäjän vallan ajalta periytyvästä 1524 millistä eurooppalaiseen 1435 millimetrin standardiin. Erittäin karkean arvion mukaan tämäkin maksaisi kuutisen miljardia euroa ja veisi kolme vuotta aikaa.

Kuljetusketjut menisivät töiden ajaksi pahasti sekaisin, ja hyödyt jäisivät pieniksi, koska ratakapasiteetti ei kasvaisi nykyisestä.

Laajimmat hyödyt ja pienimmät haitat saataisiin selvityksen mukaan rakentamalla Torniosta Helsinkiin pääradan rinnalle uusi runkoyhteys eurooppalaisella raideleveydellä. Tämä maksaisi 11–14 miljardia riippuen ratalinjauksista. Uusi runkoyhteys lisäisi kunnossapitokuluja 30 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomi kuuluu länteen, ja olisi parasta, jos meillä olisi myös yhteinen raideleveys muun Euroopan kanssa. Se antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää vähäpäästöistä raideliikennettä Ruotsin kautta muualle EU-maihin.

Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, että paremmat rautatieyhteydet länteen olisivat tarpeen myös huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta. On tärkeää, että Suomeen saadaan kriisitilanteessa tavaraa ja sotilasapua nopeasti muutenkin kuin laivoilla Itämereltä.

Lapin ja koko Pohjois-Suomen liikenteellinen asema paranisi nykyisestä, jos kuljetusketjuja siirtyisi etelän satamakaupungeista paraneville raideyhteyksille Perämerenkaaren ympäri.

Raideleveyden muuttaminen on kuitenkin niin kallista, että sille pitää olla todellinen tarve, ja kuljetusten täytyy siirtyä raiteille kannattavasti. Pahin mahdollinen skenaario on miljardien eurojen raidesavotta, joka häiritsee kuljetuksia vuosia, eikä kanna lopulta mitään konkreettista hedelmää.

EU:n tavoitteena on yhteinen raideleveys. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että jäsenmaat voivat tulevaisuudessakin päättää asiasta itse. Suomen poliitikkojen ja hallinnon tulee pitää huolta, että linja säilyy tällaisena, kun EU tekee väyläverkkoja koskevia päätöksiä.

Suomi ottaa parhaillaan askelia oikeaan suuntaan, kun rautatie sähköistetään Laurilasta Tornioon. Raideleveyden muuttamisessa kannattaa nyt panna jäitä hattuun, ellei EU sitten halua maksaa koko lystiä.

P.S.

Olkiluodon kolmosreaktori läpäisi torstaina viimeisetkin testit ja säännöllineen sähköntuotanto alkoi sunnuntain vastaisena yönä.

Ydinvoimalan valmistuminen viivästyi häkellyttävät 14 vuotta, mutta sen tarve ei ole kadonnut. Voimalapäätös oli aikoinaan oikea, ja viivästystäkin voi pitää osoituksena siitä, että turvallisuudesta ei ole tingitty.

Huokea sähkö on yksi harvoista asioista, joissa Suomella on etulyöntiasema moniin kilpailijamaihin. Etu kannattaa valjastaa pitkäjänteisesti kansantalouden kasvumoottoriksi.