Kun korona alkoi kylvää tuhojaan keväällä, pienten ja keskisuurten yritysten näkymät olivat synkeät.
Nyt kesän jäljiltä tunnelmat ovat piristyneet.
Suomen Yrittäjien teettämä, järjestyksessään jo viides koronaan liittyvä kysely todistaa, ettei pelättyä konkurssiaaltoa ole nähty, ainakaan toistaiseksi.
Kyselyn mukaan entistä useampi yrittäjä on vakuuttunut siitä, että yritys selviytyy koronakriisistä.
Huhtikuun alussa 45 prosenttia oli varma selviytymisestä, nyt osuus on 60 prosenttia.
Konkurssiuhkaa kokee tuoreen kyselyn mukaan yrittäjistä viisi prosenttia ja toiminnan lopettamista pohtii yhdeksän prosenttia yrittäjistä. Vielä keväällä konkurssiuhka oli kymmenellä prosentilla ja lopettamista pohti kaksitoista prosenttia.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että vaikka konkurssien aaltoa ei ole nähtykään, viisi prosenttiakin on iso määrä.
– Se vastaa noin 15 000 yritystä. Määrä on samansuuntainen kuin viime vuonna ennen koronaa.
Syksy täysin auki
Yritysten alasajoja ei ole nähty niin paljon kuin pelättiin, koska yrittäjille on suunnattu erilaisia tukipaketteja.
Pentikäinen jatkaa, että yritysten tilanne on parantunut kesän aikana muutoinkin. Tämä näkyy kyselyn tuloksissa eri näkökulmasta.
Parantuneisiin näkymiin ei pidä kuitenkaan seisahtaa.
– Syksy on isojen pilvien peitossa. Yrityksissäkin pelätään korona toista aaltoa.
Hän peräänkuuluttaakin sitä, että koronan suojaus, testaus ja jäljitys saadaan nopeasti kattavaksi.
– Yksityiset yritykset pitää valjastaa testioperaatioon. Nyt näyttää siltä, että niitä hyljeksitään ideologisista syistä. Se on järjetöntä.
Tukimuotoa korjattava
Jos toinen aalto tulee, yrittäjien mielestä tarvitaan korjattuja tukitoimia.
– Nyt haussa oleva kustannustuki ei ole onnistunut. Sille tehtiin liian tiukka seula, ja rima pantiin liian korkealle. Kustannustuen kriteerit pitää uudistaa. Myös yksinyrittäjätukea pitää jatkaa, jos toinen aalto on käsillä, Pentikäinen sanoo.
Toimitusjohtaja myöntää, että keväällä ja kesällä lanseeratut yritystuet ovat auttaneet monia.
– Ne ovat toimineet mainettaan paremmin. Yritystukia on hakenut vähintään noin kolmannes yrityksistä.
Business Finlandin kehitysrahoituksesta tehtiin yhteensä 29 722 hakemusta. Hakemuksista 60 prosenttia käsitteli laajempaa kehitysprojektia ja 40 prosenttia esiselvityksiä.
Kesäkuun lopussa päätöksiä oli tehty yli 24 000 ja rahaa oli myönnetty 757 miljoonaa euroa. Hakemuksia on yhä käsittelemättä, vaikka hakuaika päättyi kesäkuussa.
Ely-keskusten kautta koronan takia lanseeratusta kehitystuesta on tehty 33 105 hakemusta. Päätöksiä on tehty yli 27 700 ja rahaa on myönnetty 263 miljoonaa euroa.
Yrittäjä on voinut hakea Kelalta myös työmarkkinatukea vuoden loppuun asti.
Kun kaikki tukimuodot lasketaan yhteen, päästään noin miljardin euron kieppeille.
Ei enää laukalla
Pentikäinen korostaa, että tuet ovat olemassa sitä varten, että niillä autetaan yrityksiä ennenkokemattoman kriisin yli.
– On koko kansakunnan etu, että mahdollisimman moni selviää.
Hän huomauttaa, että keväällä keskustelu tuista lähti laukalle, ja osa alkoi perua saamiaan tukia.
– Kesän aikana keskustelu on rauhoittunut, ja se on ollut asiallista. Olemme pohtineet, toimivatko tukimallit, ja miten niitä pitäisi kehittää. Kehittämistukia on varmaan voinut mennä sellaisillekin yrityksille, jotka olisivat voineet selvitä niitä ilman.
Hän on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että jotkut yrittäjät kokevat tuen saamisen moraalisesti hankalaksi.
– He ajattelevat, että on toisia yrittäjiä, jotka ovat vielä hankalammassa asemassa, ja siksi he eivät viitsi hakea koko tukea.
Etätyöstä tyytyväisyyttä
Kyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa kokemuksia etätyöstä. Kyselyn mukaan 59 prosentissa yrityksistä on tehty koronakriisin aikana etätöitä.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä etätöitä on tehnyt noin 300 000–350 000 työntekijää.
– Se on noin neljännes yksityisen sektorin työvoimasta, joten määrä on merkittävä, Pentikäinen huomauttaa.
Alueelliset erot etätyön tekemisessä ovat isot, sillä pääkaupunkiseudulla etätöitä tehtiin 76 prosentissa yrityksistä, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa vain 51 prosentissa yrityksistä.
Etätöitä on määrä jatkaa laajalti kesän jälkeen. Lähes puolet vastaajista kertoo, että etätöitä jatketaan syksyllä heidän yrityksissään.
Pentikäinen pitää kiinnostavana yksityiskohtana sitä, että työtyytyväisyys on etätyön myötä selvästi lisääntynyt.
Liikevaihto-odotus parani
Noin 65 prosenttia yrityksistä kertoo kärsineensä edelleen koronakriisistä, mutta aiemmin luku oli keväällä jopa 76 prosenttia. Suurin koronan aiheuttama harmi on myynnin lasku.
Hieman yli kolmannes yrityksistä arvioi liikevaihdon laskevan normaaliaikaan verrattuna seuraavan kahden viikon aikana. Huhtikuun loppupuolella vastaava arvio oli 60 prosenttia.
Koronatilanteen takia 21 prosentilla kaikista yrityksistä on ollut lomautuksia heinä-elokuun aikana ja irtisanomisia viidellä prosentilla yrityksistä.
Gallupiin vastasi yli tuhat pk-yrityksen edustajaa ympäri maata. Kysely ei ollut suunnattu pelkästään Suomen Yrittäjien jäsenille.