Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

En­nak­ko­suo­si­kit Pekka Haa­vis­to ja Olli Rehn läh­te­vät pre­si­dent­ti­ki­saan kak­sil­la rat­tail­la – he ha­lua­vat pitää ko­ti­puo­lueen­sa yhtä aikaa lähellä ja kaukana

Pekka Haavisto on ottanut presidenttikisassa etäisyyttä emopuolueeseensa vihreisiin.
Pekka Haavisto on ottanut presidenttikisassa etäisyyttä emopuolueeseensa vihreisiin.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitus // 3.7.2023

Vihreät ja keskusta kärsivät eduskuntavaaleissa murskatappion. Molempia vaivaa akuutti kannatuskato. Silti niiden riveistä löytyy kaksi 2024 presidentinvaalien kuuminta suosikkia, joista tosin kumpikaan ei lähde kisaan puolueensa, vaan valitsijayhdistyksen kautta.

Gallup-ykkönen Pekka Haavisto (vihr.) ja -kakkonen Olli Rehn (kesk.) ovat perustelleet irtiottoa puolueestaan sillä, että yhdistyksen kautta on helpompi saada puolueen ulkopuolista väkeä kampanjointiin. Se tuskin on ainoa syy. Taustalla on myös vaalitaktikointia.

Haaviston ja Rehnin lisäksi kisaan ovat ilmoittautuneet Paavo Väyrynen (kesk.) ja Hjallis Harkimo (lt.), joista vain Harkimo on puolueensa ehdokas. Väyrynen tuskin edes kelpaisi sellaiseksi.

Gallup-kolmonen Mika Aaltola (sit.) vihjaili ehdokkuudestaan viimeksi Suomi-Areenassa Porissa, missä hän kertoi aikeistaan lähteä ehdolle "oikean valitsijayhdistyksen eli aidon kansanliikkeen, eikä minkään puolueen sivuun perustetun tekeleen" kautta. Piikki oli suunnattu Haaviston ja Rehnin suuntaan.

Oikeus asettaa ehdokas presidentinvaaleissa on rekisteröidyllä eduskuntapuolueella ja valitsijayhdistyksellä, jonka perustamiseen tarvitaan 20 000 äänioikeutettua. Jälkimmäinen tapa näyttää tulleen muotiin. Tämä johtunee Sauli Niinistöstä, joka valittiin toiselle kaudelle 2018 äänivyöryllä nimenomaan yhdistyksen, eikä puolueensa kokoomuksen kautta.

Uutta on se, että myös ensimmäistä valintaansa tavoittelevat turvautuvat presidenttivaalissa yhdistykseen. Sitä on totuttu pitämään joko sitoutumattoman tai laajaa kansansuosiota yli puoluerajojen omaavan ehdokkaan reittinä.

Aiemmin ajateltiin, että valitsijayhdistys voi nakertaa johonkin puolueeseen vahvasti liitetyn uskottavuutta kisassa. Äänestäjien uskottiin näkevän bluffin läpi. Enää tällaisia pelkoja ei näytä olevan. Presidenttiehdokas on lähtökohtaisesti enemmän henkilö- kuin puolueensa ehdokas – tai ainakin näin ehdokkaat tuntuvat uskovan.

Tutkijat pitävät yhdistyksiä presidentinvaalien "epäpuoluepolitisoitumisen ilmentymänä". Ehdokas pyrkii irrottautumaan puoluepolitiikasta, koska tarvitsee puoluettaan laajemman kannatuksen (LK 28.6.). Tätä tukee paitsi suora kansanvaali myös se, että presidentti on mielletty perinteisesti puoluepolitiikan yläpuolella toimivaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaksi.

Tosin sekä Rehn että Haavisto ajavat kaksilla rattailla sikäli, että he ovat toivoneet myös taustapuolueeltaan tukea ehdokkuudelleen. Se toisi kampanjaan lisää tekijöitä ja rahaa sekä sulkisi pois mahdolliset kilpailijat omista joukoista.

Toisaalta moinen kilpailija voisi myös vahvistaa kaksikon uskottavuutta puolueestaan riippumattomina ehdokkaina.

P.S.

Suurimpien puolueiden kokoomuksen, sdp:n ja perussuomalaisten presidenttiehdokasasettelu on edelleen auki, eikä niiden riveistä ole ilmaantunut edes yhtään valitsijayhdistysehdokasta. Aikaa on tosin joulukuuhun asti. Todennäköistä onkin, että isot puolueet tai vähintäänkin osa niistä asettaa oman ehdokkaan kisaan. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Jos valitsijayhdistysehdokkaat valtaavat kisan kaikki kärkisijat, on täysin mahdollista, että tulevaisuuden presidenttivaaleissa kaikki ehdokkaat ovat ehdolla yhdistyksen kautta.