Eduskuntavaaleissa aletaan päästä vähitellen asiaan. Valtakunnalliset tv-tentit ovat käynnistyneet ja vaalitoreilla tunnelma tiivistyy. Varsinaiseen vaalipäivään on aikaa alle kaksi viikkoa. Sitä ennen edessä on ennakkoäänestys, joka alkaa keskiviikkona ja päättyy ensi viikon tiistaina.
Reilut 62 000 lappilaista – 43,8 prosenttia äänioikeutetuista – antoi äänensä ennakkoon vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kyse oli uudesta ennätyksestä, mikä tosin saattaa rikkoutua edessä olevissa vaaleissa. Ennakkoäänestämisen suosio on Lapissa maan kovin. Selitys ilmiöön ei ole paikallisten vaaliyli-innokkuus, vaan olosuhteet.
Vaalipäivän (2.4.) äänestyspaikkojen määrä on pudonnut 20 vuodessa 2 900:sta reiluun 1800:een. Äänestyspaikkoja on suljettu erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueelta. Äänestyspaikat ovat kuntien vastuulla ja ne päättävät, mikä paikka pidetään auki ja mikä suljetaan. Lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi äänestyspaikka.
Äänestyspaikkakatoa on pyritty paikkaamaan ennakkoäänestyspaikkoja lisäämällä. 2019 vaaleissa niitä oli koko maassa yhteensä noin 900. Nyt ennakkoon voi äänestää 958 paikassa, joista valtaosa on kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa.
Pitkien matkojen Lapissa vaalipäivän äänestyspaikat ovat käyneet niin vähiin, ettei monilla ole muuta mahdollisuutta kuin äänestää ennakkoon, jos he aikovat ylipäätään äänestää.
Ennakkoon äänestämisen mahdollisuus paikkaa pitkien äänestysmatkojen ongelmaa, muttei ratkaise sitä kokonaan. Moni äänioikeutettu haluaisi miettiä ehdokastaan loppuun asti ja äänestää vasta vaalipäivänä. Läheskään aina tämä ei onnistu, mikä voi tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että ääni jää kokonaan antamatta.
Eduskuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti on asettunut edellisissä vaaleissa 70:n tienoille. Ennakkoasetelmat lupaavat tällä(kin) kertaa korkeampaa äänestysaktiivisuutta. Gallupit povaavat poikkeuksellisen tasaista kisaa kolmen suurimman, monissa keskeisissäkin asioissa täysin erimielisen puolueen osalta. Mikä tahansa niistä voi voittaa vaalit ja päästä johtamaan vaalien jälkeen hallitusneuvotteluja.
Vaalikeskustelua on sähköistänyt se, että moni puolue on sulkenut itsensä jo etukäteen ulos tietyn kokoonpanon hallituksesta. Kyse on ollut pitkälle vaalitaktisesta pelotteluliikkeestä, jolla puolue on pyrkinyt voittamaan epävarmoja äänestäjiä puolelleen.
Osa puolueista onkin sittemmin loiventanut ehdottomuuttaan, eikä ihme. Kyse on vallasta, jota oppositiossa on tarjolla vähän ja hallituksessa paljon. Kaikki puolueet haluavat loppupelissä hallitukseen, maksoi mitä maksoi. Tiedossa on, että Suomeen syntyy joka tapauksessa näidenkin vaalien jälkeen hallitus – oli vaalien lopputulos mikä tahansa.
P.S.
YK:n ilmastopaneelin (IPCC) tuore raportti varoittaa ihmiskuntaa siitä, että aika ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tai edes hillitsemiseksi on käymässä vähiin. Sama varoitus kuultiin jo aiemmassa yleisraportissa, jonka IPCC julkaisi 2014. Molemmissa raporteissa muistutetaan, että lähivuodet ratkaisevat, saadaanko maapallon keskimääräisen lämpeneminen pysäytettyä 1,5 tai edes 2 asteeseen. Jos ei saada, elinkelpoisen tulevaisuutemme ikkuna sulkeutuu, eikä sitä saa enää auki. Toivoa on siis yhä, mutta koko ajan vähemmän.