Suomen edelleen laskevat Pisa-tulokset eivät tulleet yllätyksenä kenellekään. Tämä kehitys on jatkunut jo pitkään, sillä lievää laskua on ollut jo 90-luvun lopulta saakka. Pisa-tulosten laskuun ei ole mitään yhtä yksittäistä selittävää tekijää. Etenkin peruskoulu heijastelee aina yhteiskunnan yleistä tilannetta ja olosuhteita. Pitkään peruskoulu pystyi vastaamaan moniin haasteisiin ja tasasi monella tapaa yhteiskunnallisia eroja.
Vanhempien kasvatusvastuu on siirtynyt yhä enemmän yhteiskunnan vastuulle. Varhaiskasvatus ja peruskoulu on joutunut ottamaan vastuuta perheille kuuluvista tehtävistä. Lapset tarvitsevat aina itseään vahvemmat vanhemmat ja kaveri-vanhemmuus tuottaa lapsille turvattomuutta.
Vanhempien ihmisten kunnioituksen puute heijastelee myös opettajien auktoriteetin murentumista. Kun vielä lasten vanhemmat kyseenalaistavat opettajien auktoriteettia, pätevyyttä ja koulun tapaa hoitaa opetusta, ollaan jo todella huonolla kehityksen tiellä.
Lapsilta ja nuorilta tulee vaatia ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä jo pienestä alkaen, koska sitä elämä on, ponnistelua. Onnistuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa, tietoa siitä että minä opin, osaan ja pärjään.
Opettaja-lehti haastatteli minua elokuun 2023 numeroonsa ja kerroin tässä jutussa peräänkuuluttavani laajaa yhteiskunnallista keskustelua peruskoulun tilasta. Tarvitaan kouluille arvojen ja auktoriteetin palautus ja vanhemmille vastuu lasten käyttäytymisestä. Kouluihin tulee saada työrauha ja mahdollisuus keskittyä perusasioihin. Opetussuunnitelman perusteet uudistettiin 2014 ja näihin perusteisiin tulee tehdä karsintaa ja tiivistystä. Inkluusio ei toimi. Pienryhmät ja erityisluokan tarvitaan takaisin.
Hallitusohjelmassa on useita hyviä kirjauksia tilanteen parantamiseksi. Peruskouluun panostetaan 200 miljoonaa euroa ja oppimisen tuen uudistamiseen 100 miljoonaa euroa. Äidinkielen ja matematiikan opiskeluun lisätään kolme vuosiviikkotuntia. Hallitusohjelmassa on kirjaus koulujen kännykkäkiellosta.
Ruotsissa on myös hallituksen pöydällä esitys, jossa kännykät laitettaisiin parkkiin koko koulupäivän ajaksi. Mielestäni nyt tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, joilla oppilaiden koulupäiviin saadaan lisää rauhaa ja keskittymiseen paremmat mahdollisuudet.
Helsingin yliopiston kehityspsykologian lehtori Aino Saarinen totesi väitöskirjassaan (2020), että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikentävät oppimistuloksia. Tutkimuksessa jopa todettiin, että mitä enemmän digilaitteita käytettiin matematiikassa, äidinkielessä ja luonnontieteissä, sitä huonommat tulokset olivat Pisa-testeissä. Väitöskirja aiheutti pienimuotoisen kohun ilmestyessään.
On aika muuttaa suuntaa, sillä haluamme edelleen Suomeen maailman parhaan peruskoulun.