Kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja lopettaa Suomen valtion velkaantumisen. Nämä ennen vaaleja luvatut taloustavoitteet eivät ole kuitenkaan hallituksen päätöksillä toteutumassa. Uusimpien valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Orpon hallituskaudella valtio ottaa velkaa yli 40 miljardia euroa eli enemmän kuin Marinin hallituskaudella otettiin. Suurin petetty lupaus on kuitenkin se, että työntekijöiden asemaa heikennetään ja vähävaraisilta leikataan.
Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein kipeimmin pienituloisiin, vaikka Purra lupasi toisin ennen vaaleja. Perussuomalaisten takki kääntyi heti, kun vaalitulos varmistui.
Erityisesti leikkaukset tuntuvat työttömien perheissä, joissa tulonmenetykset ovat jopa satoja euroja kuussa. Asumistukea leikataan keskimäärin noin sadalla eurolla kuussa, lapsiperheiltä vielä enemmän. Samaan aikaan hallitus antaa veronalennuksia kaikista suurituloisimmille. Solidaarisuusveron alarajan nosto tarkoittaa yli 150 000 euroa vuodessa tienaavalle satasen veronalennusta kuussa. Perussuomalaisten mainostamat leikkaukset maahanmuutosta ja kehitysavusta jäävät vähäisiksi ja valtaosa hallituksen leikkauksista kohdistuu tavallisiin suomalaisiin, varsinkin pienituloisiin.
Työntekijöiden ja niitä edustavien ammattiliittojen aseman heikentämistä ovat perinteisesti ajaneet elinkeinoelämän etujärjestöt. Niitä ei äänestetty vaaleissa, mutta Orpo-Purran hallitus asettui elinkeinoelämän rengiksi sopiessaan hallitusohjelmasta Säätytalolla. Onkin käsittämätöntä, että perussuomalaiset ovat lähteneet tukemaan oikein urakalla työntekijöiden kurittamista ja vuosikymmenten saatossa työntekijöiden suojaksi tehdyn lainsäädännön romuttamista. Viimeksi Purra potkaisi työntekijöitä sillä, että duunarit tekisivät liian vähän töitä, vaikka todellisuudessa suomalaisten työaika on pohjoismaista huippua.
Lista hallituksen työntekijän asemaa heikentävistä toimista on pitkä. Oikeutta työtaisteluihin kavennetaan ja työnantajan neuvotteluvaltaa työpaikoilla vahvistetaan helpottamalla lomautuksia, irtisanomisia ja määräaikaisuuksien käyttöä. Lisäksi leikkaukset työttömyysturvaan heikentävät työntekijöiden toimeentuloa. Suurimpia häviäjiä ovat naisvaltaiset alat, sillä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus ajetaan ahtaammalle ja julkisen sektorin palkankorotuksia halutaan rajoittaa.
Näin rajut muutokset johtavat palkkojen ja työehtojen heikentymiseen useimpien kohdalla. Eivätkä työntekijöiden aseman heikentäminen edes paranna työllisyyttä vaan päinvastoin lisää ihmisten epävarmuutta työmarkkinoilla.
Parhaillaan käydään presidentinvaaleja ja Sdpn ehdokkaalla komissaari Jutta Urpilaisella on ollut rohkeutta ottaa kantaa ja puolustaa työntekijöiden asemaa hallituksen heikennysesityksiä vastaan. Tunnen Jutan edustavana, asioihin perehtyvänä ja maailmanpolitiikan hallitsevana ehdokkaana. Jutasta saisimme valovoimaisen presidentin isänmaallemme.