Onnettomuus: Au­toi­li­ja törmäsi ala­ikäi­seen pyö­räi­li­jään Iva­los­sa ja pakeni pai­kal­ta

Sää: Harmaa loska väistyy pian - ensi viikon hiih­to­lo­ma­lai­sil­le lu­va­taan jo au­rin­koi­sem­pia hiih­to­ke­le­jä

Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Korot jäävät leik­kaa­mat­ta – vel­ka­kel­loa ei pysty py­säyt­tä­mään vaa­li­kau­des­sa edes oi­keis­to­hal­li­tus

Eduskunnasta
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin. Vuorossa on keskustan Katri Kulmuni.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin. Vuorossa on keskustan Katri Kulmuni.
Kuva: Jussi Leinonen

Monen politiikkaa seuraavan suu loksahti auki, kun valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli valtion ensi vuoden talousarvioesityksensä. Alijäämäksi esitetään 10,1 miljardia euroa. Sama tilanne näyttäisi jatkuvan läpi vaalikauden siis myös tämän uuden oikeistohallituksen toimesta.

Pääministeri Petteri Orpon vielä eduskuntavaaleissa käyttämät kuvat velkakellon pysäyttämisestä vanhenivat ennen kuin lumi oli maassa. Lehdet olivat hädintuskin ehtineet kellastua.

Miten tässä näin kävi? Nykyiset hallituspuolueet haukkuivat edellistä hallitusta holtittomasta velkaantumisesta ja kieltämättä osin oikein perusteinkin, mutta miksi mikään ei siltikään muuttunut? Hallituspuolueita äänestäneillä voi nimittäin olla nyt hieman petetty olo.

Suurin menoerän muutos on tietenkin valtionlainojen korkomenot. Kun korot ovat nousseet, myös Suomen valtio maksaa huomattavasti korkeampia korkoja. Suomen valtiolla on lainaa sen verran reilusti, että muutaman prosentin nousu korkotasossa tarkoittaa aina miljardien lisämenoja. Poliitikot voivat tapella miljoonista, mutta suuret menoerät korkojen myötä menevät maksuun, sanovat poliitikot mitä tahansa.

Siksipä jo edellisenkin hallituksen olisi pitänyt pystyä myös hillitsemään velkaantumista, vaikka koronan ja Ukrainan sodan myötä se tietenkin oli tavattoman paljon vaikeampaa kuin Orpon hallituksella tänään.

Korkomenojen kasvun mittaluokasta kertoo jotain se, että hallitus yrittää tehdä siis neljän miljardin euron edestä säästöjä ja kahdella miljardilla hillitä menoja työllisyyttä edistävillä työmarkkinatoimilla. Valtion lainojen korkomenojen arvioidaan kasvavan kuitenkin tämän vuoden noin miljardista eurosta vaalikauden loppuun mennessä lähes neljän miljardin euron vuositasoon.

Näin ollen on tietenkin todella tarpeellista hillitä velkaantumista edelleen, mutta velkakelloa pysäyttämään ei vaalikaudessa pysty edes oikeistohallitus. Sekin kannattaa rehellisesti todeta.

Työmarkkinatoimien osalta varmasti on syytä ottaa mallia meitä paremmin pärjääviltä Ruotsilta ja Tanskalta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Työmarkkinatoimien osalta varmasti on syytä ottaa mallia meitä paremmin pärjääviltä Ruotsilta ja Tanskalta. Säästöjä tarvitaan, mutta kuinka perusteltua ne on kohdistaa sosiaaliturvan lapsikorotuksiin, kun samanaikaisesti kevennetään oluen ja kaikista suurituloisimpien verotusta?

Epäoikeudenmukaisista säästötoimista jää kytemään ikävä maku, joka seuraavissa vaaleissa saattaa heilauttaa heiluria taas kauaksi vasemmalle. Järkevällä ja linjakkaalla Keskustalla luulisi olevan poliittista tilaa epäoikeudenmukaisen oikeiston ja velkaantuvan vasemmiston välillä. Joskus sitä kutsuttiin kolmanneksi tieksi.