pääkirjoitus: Yh­teis­ym­mär­rys­asia­kir­ja avasi Suo­mel­le ja Ruot­sil­le ovet Naton jä­se­nyys­neu­vot­te­lui­hin – Turkki sai ha­lua­man­sa, vaikkei mikään muu­tu­kaan

Ruokahuolto: Suomen vil­ja­va­ras­tot hu­pe­ni­vat his­to­rial­li­sen vä­häi­sik­si

Mainos: Lapin Kansa Digin ke­sä­tar­jous: 17,90 € 3kk, vain tänään.

Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Jonain päivänä lohi vielä nousee Ke­mi­jo­keen

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on perussuomalaisten Kaisa Juuso.
Kuva: Jussi Leinonen

Kemijoki valjastettiin sähköntuotantoon Pohjolan voima oy:n toimesta 1940-luvun lopulla Isohaaran voimalaitoksen siltapadon rakentamisella. Nousulohien matka kutupaikoille ylemmäs jokeen loppui siihen paikkaan ja aiheutti valtavan vahingon jokivartisille. Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista.

Isohaaran jälkeen valtionyhtiö Kemijoki oy on rakennuttanut Kemijokeen useita voimalaitoksia. Koska Kemijoki oli tukittu vaelluskalalta jo Isohaaran padon myötä, ei näihinkään voimalaitoksiin vaadittu ohitusuomia. Ajateltiin, että vaelluskalan palauttaminen oli mahdotonta ja iäksi menetettyä.

Viimeisten vuosien aikana tilanne on muuttunut. Maailmalla on toteutettu useita onnistuneita vaelluskalan palauttamistoimia rakentamalla kaloille luonnonmukaisia ohitusuomia ja alas vaellusreittejä. Asiassa on herätty EU-tasolla jo vuonna 2000 vesipuitedirektiivin muodossa. Suomen kansallisessa lainsäädännössä (vesilain 3. luku 22. pykälä) todetaan, että lupaviranomainen voi hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Muuttuneiden olosuhteiden perusteella Lapin ely-keskus on 18.6.2020 kuuluttanut hakemuksen Kemijoen ja Raudanjoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta. Hakemukseen sisältyy velvoite suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaiset ja toimivat luonnonmukaiset kalatiet 12 vuoden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Hakemukseen sisältyy myös päivitettyjä ja nykytiedon mukaisia istutus- ja ylisiirtovelvoitteita.

Eduskunnan tahtotila vaelluskalan palauttamiseksi on selkeä. Se on kirjattu sekä hallitusohjelmaan, että omistajaohjauksen periaateohjelmaan. Kemijoki oy:n tahtotila on valitettavasti jotain ihan muuta. Se on ilmoittanut, että se ei tule suostumaan näihin päivitettyihin velvoitteisiin ja tulee valittamaan niistä niin pitkälle kuin mahdollista.

Kemijoki oy:n tahtotila on valitettavasti jotain ihan muuta. Se on ilmoittanut, että se ei tule suostumaan näihin päivitettyihin velvoitteisiin ja tulee valittamaan niistä niin pitkälle kuin mahdollista.

Minusta on käsittämätöntä, jos valtion omistajaohjauksesta vastaava demariministeri ei pysty asiaan vaikuttamaan. Valtio omistaa kuitenkin 51 prosenttia yhtiöstä. Kemijoki oy:n hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet eli minä ja Mikko Lundén olemme vahvasti sitä mieltä, että yhtiön tulee hyväksyä päivitetyt kalatalousvelvoitteet. Yhtiön johto on tästä hyvin tietoinen. Hallintoneuvoston rooli on kuitenkin vain neuvoa antava ja kun se ei ole yksimielinen asiasta (kuten nyt on käynyt selväksi), niin yhtiö viis veisaa siitä. Perussuomalaisten kanta on kuitenkin aivan selvä ja olen vakuuttunut siitä, että jonain päivänä lohi vielä nousee Kemijokeen. Ei anneta periksi.