Miltä kuulostaisi 4-päiväinen työviikko 5-päiväisen työviikon palkalla? Entäpä 6-tuntinen työpäivä 8-tuntisen työpäivän liksalla? Todennäköisesti hyvältä, mutta ehkä myös hieman epäuskottavalta.
Isossa-Britanniassa toteutettiin kokeilu 4-päiväisestä työviikosta ja tulokset olivat erinomaiset – työntekijöiden työhyvinvointi kasvoi, sairauspoissaolot vähenivät, tuottavuus kasvoi ja halu pysyä yrityksessä vahvistui. Lopputulos on herättänyt ihastusta Suomessa asti varsinkin vasemmalla.
Innokkaimmat, kuten sdp ja SAK, ehdottavat vastaavan kokeilun järjestämistä myös täällä. Elinkeinoelämän keskusliitto tyrmää idean ja muistuttaa, että Suomen väestö ikääntyy ja maassa on jo työvoimapula.
Kriitikot ovat löytäneet brittikokeilusta heikkouksia. Yrityksiä ei valittu satunnaisotannalla, vaan ne valikoivat itse itsensä sitoutuen kokeiluun. Kokeilussa ei ollut verrokkiryhmää, johon tuloksia olisi voitu verrata. Kokeilu kesti puoli vuotta, mikä on liian lyhyt aika johtopäätösten tekemiseen.
Kokeilussa oli mukana vain vähän yrityksiä ja järjestöjä, ja nekin etupäässä pieniä ja lähinnä korkeakoulutettuja työllistäviä. Eikä työntekijöiden työaikakaan lopulta lyhentynyt päivällä, vaan keskimäärin neljällä tunnilla.
Kokeilua on kritisoitu myös Britanniassa, missä on huomautettu, ettei kaikkia töitä voi tehdä lyhyemmässä ajassa. Iso osa ihmisistä ei edes halua työskennellä vähemmän ja monet tekevät lisätöitä siksi, ettei palkka muuten riitä elämiseen.
Esiin on tuotu myös epäilyjä siitä, että tuottavuus taantuu ennen pitkää entiselleen kun lyhyestä työviikosta tulee pysyvä järjestely.
Mikään ei estä yrityksiä ja -järjestöjä kokeilemasta jo nyt lyhyempää työviikkoa tai -päivää. Kokeiluja onkin takavuosina nähty ja muutamissa yrityksissä on jopa siirrytty pysyvästi lyhyempään työaikaan. Muuten tällä rintamalla on ollut hiljaista.
Suomalaistutkimuksetkin todistavat, että lyhyempi työaika vähentää työstressiä ja lisää työtyytyväisyyttä. Sen sijaan tuottavuuden mahdollisesta pysyvästä kasvusta on vain vähän tietoa, mutta sitäkin enemmän epäilyksiä. Valtaosa yrityksistä ei tunnu uskovan sitä, että tuottavuus kasvaa työaikaa lyhentämällä – muutenhan konsti olisi jo otettu yleiseen käyttöön.
Lyhyempi työviikko voi sopia joillekin aloille, mutta yhtä selvää on, ettei lyhennetty malli sovi kaikille aloille, eikä varsinkaan viiden päivän palkalla.
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että yhä useampi työntekijä kysyy tulevaisuudessa lyhempää työviikkoa ja yhä useampi firma myös sellaista tarjoaa varmistaakseen työvoiman saannin. Näin markkinatalous toimii, eikä siihen tarvita valtiollista ohjausta.
Työelämän joustavuus on hyvä asia sekä tuottavuuden että hyvinvoinnin ja työllisyyden kannalta.
Sama palkka, mutta huomattavasti lyhyempi työaika. Tämä kuulostaa työläisen paratiisilta ja yleensä se, mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei ole totta. Tosin sellainenkin sanonta löytyy, että ihmisellä pitää olla aina unelmia. Aika näyttää, onko 4-päiväinen työviikko ja/tai 6-tuntinen työpäivä toteutumiskelpoinen unelma vai toteuttamiskelvoton utopia. Ihmiskunnan historia on opettanut sen, että mahdottomaksi luultuja asioita tapahtuu ja toisaalta myös sen, että läheskään aina mahdoton ei muutu mahdolliseksi.