Armeija tekee pojista miehiä ja ty­töis­tä naisia, mutta onko ta­sa-ar­vo ta­voi­tel­ta­va asia maan­puo­lus­tuk­ses­ta pu­hut­taes­sa?

Rovaniemeläinen Reeta-Mari Loukusa, 28, suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen yhdeksän vuotta sitten – ‘’Mitä enemmän hajottaa, sitä makeammat muistot jää’’


-
Kuva: Enni Toivainen

Kevät on jo pitkällä ja ylioppilaskirjoitukset sekä yhteishaut ovat nyt takanapäin. Kevät on jännittävää aikaa myös niille naisille, jotka hakeutuivat suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta eri joukko-osastoihin. Hakupapereiden tuli olla lähetettyinä omaan aluetoimistoon 1.3. mennessä, jonka jälkeen naisten valintatilaisuudessa päätettiin, että kenelle armeijan portit aukeavat ja kenelle eivät.

Rovaniemeläinen Reeta-Mari Loukusa, 28, tietää mistä puhuu, kun kyse on armeijasta. Loukusa suoritti oman palveluksensa yhdeksän vuotta sitten silloisessa Lapin ilmatorjuntarykmentissä Rovaniemellä ja kotiutui reserviin alikersanttina.

– Kun pääsin reserviin, ymmärsin täysin ‘’armeija tekee pojista miehiä’’ -sanonnan. Kyllä siinä itselläkin aikuistumista tapahtui.

Jaksaminen ja sietokyky joutuivat kovalle koetukselle vaihtelevissa olosuhteissa. Silti parhaat muistot syntyivät juuri näistä kokemuksista.

– Intti karaisi ja kovetti ainakin tämän tyttären, Loukusa muistelee.

Tasa-arvokysymykset jakavat mielipiteitä

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, tulisiko asepalveluksen olla pakollinen myös naisille tai vapaaehtoinen kaikille. Vaikka asevelvollisuuden ulottamisesta naisiin ei ole tehty vielä päätöksiä, ainakin ajatus naisille laajennettavista kutsunnoista on saanut myönteisen vastaanoton niin puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.), kuin Puolustusvoimien komentajan Timo Kivisen suunnalta. Loukusan mielestä kuitenkin asevelvollisuuslaki voisi säilyä ennallaan tällaisena.

– Pitäisin asepalveluksen vapaaehtoisena naisille. Armeija on ollut tuhansia vuosia miesvaltainen organisaatio, jonka juuret, tavat ja asenteet ovat hyvin syvällä.

-
Kuva: Enni Toivainen

Loukusan mukaan täysin sukupuolineutraalia organisaatiota armeijasta ei tulla koskaan saamaan, sillä suurin osa armeijan kantahenkilökunnasta ja asepalvelusta suorittavista ovat miehiä.

– Johtajakaudella minuakin puhuteltiin useamman kerran herra alikersanttina.

Siitä huolimatta armeija oli kuitenkin positiivinen kokemus ja erityisesti Loukusan mieleen jäivät onnistuneet taisteluharjoitukset kuten esimerkiksi maahanlasku helikopterilla ja se, kun hän oppi ampumaan erilaisilla aseilla.

Naisilla samat valmiudet kuin miehillä

Entä mitä Loukusa haluaisi sanoa muille naisille, jotka harkitsevat inttiin menemistä?

– Mene! Jos suurin osa jätkistä pystyy siihen, silloin pystyt sinäkin. Ennen varusmieheksi astumista on kuitenkin tärkeää huolehtia omasta kunnosta, sillä intin viedessä sinut fyysisille ja henkisille äärirajoille, ne rajat ovat sitä kauempana, mitä paremmalla mallilla hapenottokykysi ja lihaskuntosi ovat.

Santasport on Reeta-Mari Loukusalle sekä työ- että treenipaikka. Santasport on Suomen Olympiakomitean virallinen valmennuskeskus.
Santasport on Reeta-Mari Loukusalle sekä työ- että treenipaikka. Santasport on Suomen Olympiakomitean virallinen valmennuskeskus.
Kuva: Albumikuva

Loukusa painottaa vielä, että naisilla on aivan samat valmiudet asepalveluksen suorittamiseen kuin miehilläkin. Vaikka ympäristö, toimintakulttuuri ja tavat poikkeavat siviilimaailmasta, tapoihin kuitenkin tottuu, vieraiden ihmisten kanssa ystävystyy ja kasarmi tulee tutuksi.

– Kaikesta selvisi muiden taistelijoiden tuella, Loukusa summaa.

Lue aiheesta lisää: Gallup: Mitä stereotypioita naissotilaisiin kohdistetaan? – "Monilla on käsitys, että vain tietynlaiset naiset pärjäävät"

Ko­lum­ni: Onko minusta ar­mei­jaan?

Asento! Lepo! Olalle vie! – Kuinka selvitä ar­mei­jas­ta ja mitä pitäisi tietää va­rus­mies­pal­ve­luk­ses­ta?

Toimi näin

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen voi hakea 18–29-vuotiaat naispuoliset Suomen kansalaiset. Tässä ohjeet hakemiseen:

1. Mieti, minne ja milloin haluaisit palvelukseen. Nettisivulta Intti.fi saat kattavan tietopaketin palveluspaikoista ja palvelustehtävistä. Voit hakea kuluvan vuoden heinäkuun erään tai seuraavan kolmen vuoden eriin.

2. Täytä ‘’Kyselylomake varusmiespalvelusta ja terveydentilan tutkimista varten’’ ja varaa aika lääkärintarkastukseen. Ota mukaan täyttämäsi terveydentilalomake sekä lomake ‘’Lääkärinlausunto terveydentilastasi’’, jonka lääkäri täyttää.

3. Täytä hakemus: ‘’Hakemus naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen’’ ja postita kaikki täyttämäsi lomakkeet sekä lääkärinlausunto oman maakuntasi aluetoimistoon 1.3. mennessä.

Lisätietoa löydät Intti.fi:stä sekä Puolustusvoimien nettisivuilta.
Vaihtoehtoiset maanpuolustusmallit
Aurora Kuusisto

Nykyistä asevelvollisuuslakia on kyseenalaistettu perusteellisesti esimerkiksi Asevelvollisuus 2020 -liikkeen toimesta. Asevelvollisuus 2020 ehdottaa Suomelle vaihtoehtoisia maanpuolustusmalleja, jotka ovat tasa-arvoisia kaikille. Jotkut malleista ovat verokannusteisia ja jotkut taas painottavat vapausrangaistusten poistamista systeemistä.

Näitä ovat esimerkiksi Vasemmistoliiton vuonna 2010 esittämä valmiusvelvollisuus, Vihreän miesliikkeen esittämä kustannusneutraali reservipohjainen ammattiarmeija sekä Elisabeth Rehnin Bank of Ideas -ajatushautomon esittämä kansalaispalvelus.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan ‘’yhteiskunnassa on tällä hetkellä varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia’’ kuin vain miehiä koskeva asepalvelus. Kuitenkin Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajulan mukaan nykyinen asevelvollisuusmalli koetaan varusmiesten keskuudessa epäoikeudenmukaisena ja maanpuolustustahtoa heikentävänä merkityksenä.

Ylen vuonna 2019 teettämän taloustutkimuksen perusteella selvä enemmistö suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuutta. Kyselystä selviää, että 65 prosenttia vastaajista ei kannata muutosta asevelvollisuuslakiin, kun taas 28 prosenttia vastaajista kannattaa mallia, jossa naistenkin pitäisi jollain panoksella osallistua maanpuolustuksen esimerkiksi kansalaispalveluksen muodossa. Vastaajista neljä prosenttia oli sitä mieltä, että asevelvollisuus tulisi ulottaa naisiinkin.

Kyselystä on myös havaittavissa, että nuoremmat ikäluokat kannattivat vanhempia ikäluokkia enemmän tasa-arvoisuutta.