Arkisuomikahvila sai alkunsa vuonna 2014, samaan aikaan kun Perheiden Talo aloitti toimintansa Torniossa. Aluksi toiminta kulki nimellä "Puhutaan suomea" -kerho, mutta viimeiset kahdeksan vuotta se on tunnettu nykyisellä nimellään.
Tavoite on tarjota vapaa ja lämminhenkinen tila, jossa eri taustoista tulevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Mukana on esimerkiksi eläkkeellä olevia opettajia, jotka tukevat suomen kielen oppimisessa ja kotitehtävissä.
– Kahvilassa juodaan kahvia, keskustellaan Tornion ja Suomen ajankohtaisista aiheista sekä maailman tapahtumista. Joskus pelataan pelejä, tutustutaan suomalaisiin tapoihin ja vietetään aikaa yhdessä, toiminnanjohtaja Merja Frantti kertoo.
Toimintaa rahoittaa osittain STEA ja mukana on myös Tornion seurakunnan diakoniatyö sekä joukko vapaaehtoisia.
Tavoitteena kaksisuuntainen kotoutuminen
Arkisuomikahvilan perusajatus on, että kotoutuminen ei ole yksisuuntaista, vaan se on vuorovaikutteinen prosessi.
Toiminta ei ole tarkoitettu pelkästään maahanmuuttajille, vaan myös kantasuomalaiset ovat erittäin tervetulleita. Näin syntyy kaksisuuntainen kotoutuminen, jossa ihmiset kohtaavat toisensa, oppivat toisiltaan ja jakavat kokemuksiaan.
– Tärkeintä on luoda kuulumisen tunne. Paikka, johon voi tulla, tavata muita ja tuntea olevansa osa yhteisöä, Frantti kertoo.
Nollasta valmistumiseen ja työllistymiseen
Vuosien varrella Arkisuomikahvila on ollut monelle merkittävä askel eteenpäin.
Osallistujat ovat saaneet apua kielen opintoihin ja tukea koulutuksen. Monet ovat aloittaneet täysin ilman suomen kielen taitoa ja edenneet peruskoulun suorittamisesta ammatilliseen koulutukseen ja valmistumiseen.
Arkisuomikahvila on paikka, josta voi saada apua arjen haasteisiin, tukea viranomaisasioiden hoitamiseen, työnhakuun ja perhe-elämän kysymyksiin.
Osallistujien rinnalla on kuljettu eri elämänvaiheissa – lapsen syntymästä työelämään pääsemiseen – ja autettu heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa.
Osallistujien toiveista lähtevä suunnittelu
Toiminta ei perustu valmiisiin kaavoihin tai pitkiin suunnitelmiin, vaan asiakkaiden tarpeisiin.
Jokaisen kauden alussa osallistujilta kysytään, mitä he haluavat tehdä Arkisuomikahvilassa.
– Toiminta elää hetkessä ja muotoutuu tarpeiden mukaan. Jos halutaan oppia enemmän suomea, voidaan järjestää pienryhmiä keskustelua varten. Jos on toive retkestä metsään, suunnitellaan yhdessä minne mennään ja mitä siellä tehdään, Frantti sanoo.
Lisäksi osallistujille esitellään Tornion harrastusmahdollisuuksia, kuten liikuntaa ja kulttuuria, sekä kerrotaan esimerkiksi kaikukortista, joka tarjoaa alennuksia kulttuuritapahtumiin.
Kielimuuri suurin haaste
Suurin haaste on ollut kielimuuri. Monet osallistujat eivät osaa suomea lainkaan tullessaan, eikä yhteistä kieltä aina löydy. Ratkaisuna ovat elekieli ja ilmeet, sekä osallistujien keskuudesta löytyvät epäviralliset tulkit, jotka auttavat ymmärtämään toisiaan.
Kulttuurierot eivät ole ongelma, vaan mahdollisuus. Niihin suhtaudutaan uteliaisuudella ja avoimuudella.
– Miten teillä tehdään tämä asia? Mitä teillä syödään? Millaisia juhlia teillä on? Joten yritämme ymmärtää toisiamme ja olla uteliaita erilaisista kulttuureistamme, Frantti kertoo.
Neuvoja uusille maahanmuuttajille
Kuuntele kieltä niin paljon kuin mahdollista.
Katso suomenkielisiä ohjelmia, kuuntele radiota ja musiikkia, vaikka et ymmärtäisikään heti.
Harrastukset ovat hyvä tapa löytää suomalaisia ystäviä.
Tutustu naapureihin, rohkaise itseäsi tervehtimään ja juttelemaan.
Osallistu tapahtumiin, mene mukaan paikallisiin tilaisuuksiin ja kokeile uutta.
Opiskele ja työskentele, kieli ja työ ovat vahvimpia kotouttamisen välineitä.
Tulevaisuuden näkymät
Tällä hetkellä Arkisuomikahvila kokoontuu kerran viikossa, mutta tarve on paljon suurempi.
Frantti toivoo, että maahanmuuttajaperheet osallistuisivat myös muihin Perheiden talon toimintoihin, kuten perhekerhoon maanantaisin ja keskiviikkoisin tai iltaperhekahvilaan, jossa he voivat kohdata suomalaisia perheitä.
– Tavoitteena ei ole järjestää yhä enemmän toimintaa vain maahanmuuttajille, vaan luoda yhteisiä tilaisuuksia, joihin kaikki ovat tervetulleita, Frantti kertoo.
Vieraana ollessani tunsin paikan lämmön, joka oli täynnä lasten naurua ja aikuisten keskustelua eri kielillä. Oli heitä, jotka palasivat lomalta ja selittivät innokkaasti, mitä he tekivät lomalla ja missä paikoissa he kävivät. Osa heistä puhui siitä, kuinka paljon he kaipasivat perhettään toisessa maassa. Monet puhuivat siitä, mitä heille tapahtui koulussa, ja vitsailivat ja nauroivat ympärillään olevien kanssa.
Arkisuomikahvila on paikka, joka antaa sydämelle iloa ja on erilainen kuin mikään muu paikka Torniossa.
Kirjoittaja on Lounais-Lapin harjoittelija. Samira Almohamad ja Raeda Mustafa Al-Bakour on haastateltu arabian kielellä.
Yksi Arkisuomikahvilan asiakkaista on 21-vuotias Samira Almohamad, joka muutti Suomeen noin kahdeksan vuotta sitten ja aloitti matkansa uudessa yhteiskunnassa kohdaten kieli- ja kulttuurierojen asettamia vaikeuksia.
– Rikoin pelkoni ja jatkoin puhumista suomalaisten kanssa, Almohamad kertoo.
Almohamad opiskelee nyt teknistä suunnittelua ammattiopisto Lappiassa ja valmistuu tänä syksynä. Hän on ilmaissut halunsa jatkaa yliopiston tekniikan laitokselle valmistumisen jälkeen.
Almohamad alkoi käydä Arkisuomikahvilassa kuultuaan siitä äidiltään, joka kävi siellä ensimmäisenä heidän perheestään.
– Aloin itsekin käydä ja rakastuin paikkaan. Siellä on järjestetty paljon aktiviteetteja, erityisesti meille tytöille.
– Vapaaehtoiset kahvilassa auttoivat minua monessa asiassa – kotitehtävissä, työnhaussa ja suomalaisen kulttuurin ymmärtämisessä. Opin paljon ruoasta, juhlista ja tavoista, Almohamad kertoo.
Hän ilmaisi myös toiveensa, että Arkisuomikahvila olisi kaksi kertaa viikossa yhden sijaan.
48-vuotias syyrialainen Raeda Mustafa Al-Bakour tuli Suomeen viisi vuotta sitten Libanonista miehen ja lasten kanssa. Al-Bakour on työskennellyt Syyriassa sairaanhoitajana 22 vuotta ennen sotaa. Nyt hän opiskelee leipuriksi ammattiopisto Lappiassa.
– Kieli oli alussa todella vaikea, ja myös sää yllätti meidät. Talvella on pimeää ja kylmää, kesällä on valoisaa ilman yötä, Al-Bakour kertoo.
Al-Bakour kuuli Perheiden talosta ja Arkisuomikahvilasta kielenopettajalta. Hän alkoi käydä siellä lasten ja naapurien kanssa.
– Arkisuomikahvila toi vaihtelua pimeisiin talvipäiviin ja tarjosi mahdollisuuden harjoitella kieltä keskustelun avulla.
– Sain myös apua monissa asioissa: vaikeiden kotitehtävien kanssa, virallisten papereiden täyttämisessä ja opettelin tietokoneen käyttöä kolmen päivän kurssilla, Al-Bakour kertoo.
