Sähköautoja tarvitaan CO2-päästöjen nollaamiseksi. Suomeen on suunnitteilla myös kaivosteollisuudesta seuraavia akkuarvoketjun hankkeita. Akkumateriaalitehtaita on suunnitteilla Harjavaltaan, Haminaan ja Kokkolaan. Prosessissa syntyvä jätevesi aiotaan laskea Itämereen.
Akkuteollisuuden merkittävimmät ympäristöongelmat liittyvät prekursoritehtaan prosessista aiheutuviin sulfaattipäästöihin. Purkuvesien sisältämät muut aineet, kuten natriumkloridi, ammoniumtyppi, alumiini, nikkeli ja koboltti, osaltaan vain lisäävät meriluontoon kohdistuvia riskejä.
Murtovedessä kalat ja muu luonto on sopeutunut nykyiseen sulfaattipitoisuuteen, ei 200-kertaiseen. Se on niille myrkyllistä.
Jos jätevesien osalta ei vaadita sulfaatin puhdistamista, tulee Kokkolaan Suomen suurin ja Haminaan Suomen toiseksi suurin sulfaatin päästölähde. Poikkeuksellinen sulfaattiseos painuu meren pohjalle aiheuttaen kerrostumista, happikatoa, rehevöitymistä sekä myrkyllisten rikkivedyn ja metyylielohopean muodostumista.
Kokkolassa Umicore Finland oy esittää, että nykyisen tehtaan laajennuksen jälkeen Pohjanlahteen purettaisiin sulfaattia 155 000 tonnia vuodessa. Haminassa Suomen Malminjalostus oy:n osin omistaman akkumateriaalitehtaan sulfaattipäästö Suomenlahteen olisi puolestaan 100 000 tonnia vuodessa. Haminassa jäteveden sulfaattipitoisuus olisi 62 000 mg/l eli kaksisataa kertaa enemmän kuin vähäsuolaisessa murtovedessä.
Kaivosvesissä sulfaattia on jopa 10 000 mg/l. Akkumateriaalitehtaan jätevedessä pitoisuus olisi kuusi kertaa suurempi. USA:ssa Devils Lake -nimiseen järveen on liuennut sulfaattia, ja järvi on täysin kalaton. Akkumateriaalitehtaan puhdistamattomassa jätevedessä pitoisuus olisi 20 kertaa suurempi kuin tuossa kalattomassa järvessä.
Jätevesillä aiheutetaan turhaan vakava uhka rannikkomme meriluonnolle, koska ratkaisuja on olemassa. Northvoltin akkumateriaalitehtaassa Ruotsissa jätevedestä tullaan poistamaan sulfaatti ja myös muita tuotannossa syntyneitä jätteitä, kuten kobolttia, nikkeliä ja alumiinia. Sulfaattia poistetaan jätevesistä Suomen kaivosteollisuudessa. Kiteyttämöä sulfaatille suunnitellaan BASF Harjavallan akkumateriaalitehtaalle.
Ilmastoa ei voi suojella Itämeren kustannuksella. Teollisilta toimijoilta on vaadittava parhaan saatavilla olevan tekniikan käyttämistä. Talvivaaran sulfaattipäästöjen aiheuttamaa ympäristökatastrofia ei saa toistaa rannikkovesissämme.
Kirjoittajista Anne Kärki on terveystieteen tohtori, Outi Lankia ympäristötieteen FM, Tuula Putus Turun yliopiston ympäristölääketieteen professori ja Marja Tomberg Puhtaan meren puolesta ry:n puheenjohtaja.