12 tunnin so­me­ma­ra­to­nit vaih­tui­vat rauhaan – nuoret etsivät hi­taam­pia tapoja käyttää mediaa

Kirkas valkoinen valo hohtaa kasvoilla. Näytölle avautuvat sosiaalisen median palvelut, joissa arkiset hetket ja kiillotetut elämäntyylit sekoittuvat muutaman sekunnin pituisiin lyhytvideoihin. Yhdellä pyyhkäisyllä esiin tulee videoita sodista ja maailmanpolitiikan käänteistä.

Sosiaalisen median kuvapäivitysten ja lyhytvideoiden selailun sijaan moni etsii hitaampia tapoja käyttää mediaa. Esimerkiksi videopalvelu Tiktokissa on sisällöntuottajia, jotka listaavat artikkeleita, blogeja ja videoesseitä, jotka avaavat yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ajankohtaisia puheenaiheita lyhytvideoita syvällisemmin.

Kun valokuvaaja Aleksi Pitkänen, 21, käytti vielä aktiivisesti sosiaalista mediaa, hänestä tuntui, että sosiaalinen media aiheutti hänelle jatkuvaa stressiä arjessa.

Viime marraskuussa Pitkänen päätti kokeilla, mitä tapahtuisi, jos hän luopuisi älypuhelimestaan kolmeksi kuukaudeksi ja ottaisi käyttöön näppäinpuhelimen. Kokeilun aikana selittämätön ahdistus ja stressi väheni, ja arki alkoi tuntua kevyemmältä.

Pitkänen kertoo viettäneensä aiemmin tuntikausia sosiaalisen median alustoilla. Lyhytvideoiden selailu sai mielialan vaihtelemaan ilon ja surun välillä jopa alle minuutissa.

– Algoritmit sysäsivät eteeni samanlaisia videoita esimerkiksi sodista, ja lopulta somen uutisvirta antoi kuvan, että maailma on ainoastaan paha paikka.

Sosiaalisen median aiheuttaman ahdistuksen on kokenut myös rovaniemeläinen Amy Sova, 21. Sova muistelee käyttäneensä sosiaalista mediaa aiemmin noin 12 tuntia päivässä. Hänkin muistaa, kuinka videovirrassa tunteet saattoivat heitellä pienen hetken sisällä radikaalisti.

– Kun näin sosiaalisessa mediassa jotain surullista, se sai minut jopa itkemään ja vaikutti pitkään mielialaani. En aluksi ymmärtänyt, että ahdistus johtuisi somesta.

Sova huomasi median vaikutuksen hyvinvointiinsa vasta, kun hän oli tilanteessa, jossa ei päässyt käyttämään somea. Rauha ja hyvä olo palasivat, ja hän ymmärsi, että median kulutuksella oli ollut ratkaiseva rooli hänen huonoon oloonsa. Viime keväänä, nykyisten tanssialan opintojen alettua, hän alkoi käyttää sosiaalista mediaa hitaammin ja harkitummin.

Someuutiset vaihtuivat iltauutisiin

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan apulaisprofessori ja valokuvataiteilija Mari Mäkiranta on huomannut, että sosiaalisen median nopea tahti kuormittaa monia, ja sen tuottama pahoinvointi tunnistetaan yhä selvemmin. Mäkiranta on tutkinut muun muassa naisten representaatiota mediassa ja kuinka valokuvilla neuvotellaan ja muokataan identiteettejä, sekä rakennetaan yksityisiä ja julkisia muistoja.

– Sosiaalinen media voi olla hyvin addiktoivaa, ja sen ympärillä tapahtuu myös kiusaamista sekä seksuaalista häirintää. Uskon, että yhä useampi hakeutuu hitaampien ja harkitumpien sisältöjen pariin.

Sovalle ymmärrys median vaikutuksesta omaan hyvinvointiin ei tarkoittanut kokonaan sosiaalisen median käytöstä luopumista, vaan niiden tietoisempaa ja harkitumpaa käyttöä.

– En enää ole sosiaalisessa mediassa tuntikausia päivässä. Nykyään katson inspiroivia videoita Instagramista ja Tiktokista, jotka kannustavat hitaampaan elämään ja muistuttavat arjen pienistä hyvistä asioista.

Lisäksi Sova katsoo nykyään iltauutiset aina, kun se on mahdollista. Satunnaisia sosiaalisessa mediassa vastaan tulevia uutisvideoita lukuun ottamatta hän pyrkii välttämään uutisten syvällisempää seuraamista, koska kokee uutisten liiallisen seuraamisen lisäävän pahaa oloa.

Hitaampi media lisää ymmärrystä

Pitkäsen älypuhelinvapaan kokeilun tulokset vakuuttivat hänet niin, että kolmen kuukauden kokeilu venyi. Nyt Pitkänen on elänyt lähes vuoden ilman älypuhelinta eikä ole katunut päätöstään.

Pitkänen kuluttaa nykyään mediaa pääasiassa audion muodossa. Esimerkiksi podcastit sopivat hänen arkeensa paremmin kuin lyhytvideot. Esimerkiksi politiikkaa käsittelevissä podcasteissa ilmiöitä käsitellään hänen kokemuksestaan laajemmin kuin somevideoilla.

Mäkiranta sanoo, että sosiaalisessa mediassa julkaistavat nopeatempoiset uutisvideot eivät anna mahdollisuutta käsitellä monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä laajasti. Hänen mukaansa hitaasti tuotettu journalismi, kuten podcastit, dokumentit ja blogit, antavat enemmän tilaa syvällisemmälle pohdinnalle ja aiheiden tarkemmalle taustoittamiselle, jolloin käsiteltävien ilmiöiden ymmärrys myös kasvaa.

– Uskon, että median hitaampi käyttö ja hitaamman journalismin kiinnostus kasvavat, koska haluamme ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä paremmin. Sosiaalisen median lyhytvideouutisoinnilla on oma paikkansa ajassamme, mutta se ei ole paras tapa pakata tietoa monimutkaisemmista aiheista.

Sova kokee, että sosiaalisen median vähentäminen on ollut pitkä prosessi, joka vaati tietoista työtä.

– Nykyisin tunnen enemmän onnellisuutta ja onnistumisen tunteita. Siksi aion jatkaa tällä hitaammalla tiellä.