Vuodet vaih­tu­vat, pokeri pysyy

Pokerikerhon 400. kokoontuminen palvelukeskus Purolan juhlasalissa sujui juhlavasti.

Pokerinpelaajien ydinporukka Purolassa koostuu sekä talonväestä että naapuritalojen asukkaista.
Pokerinpelaajien ydinporukka Purolassa koostuu sekä talonväestä että naapuritalojen asukkaista.
Kuva: Siru Uusi-Seppälä

Kun Antero Seppälän työt päättyivät Mäntyharjussa ja hän palasi kotiseudulle, alkoi hän järjestellä viikoittaista peliporukkaa palvelukeskus Purolan tiloihin. Appiukon kautta porukka löytyi nopeasti. Sitten palvelukeskuksessa tuolloin työskennelleen avovaimon kanssa hommattiin pelimerkit ja kortit. Ensimmäisestä peli-illasta vierähtää lokakuun 25. päivä tasan kymmenen vuotta. Tapaamisista tuli peliporukalle tärkeitä – niinkin tärkeitä, että Seppälän saadessa uusia töitä valtasi tutun porukan hetkeksi säikähdys.

– ”Sinähän unohdat meidät”, porukassa kauhisteltiin, Seppälä muistelee. Mitään sen suuntaista ei kuitenkaan tapahtunut. Kerhojen ajankohta yksinkertaisesti vaihtui, ja kortinpeluu jatkui hyvällä porukalla.

Pokerikerhon 400:tta pelikertaa juhlistettiin kakkukahveilla. Lisäksi palvelukeskus on halunnut jakaa Seppälälle ja tämän veljelle, Ake Seppälälle, kunniakirjat ja kukat kiitoksena pitkään jatkuneesta vapaaehtoistoiminnasta. Kortinpeluun yhteydessä on Toivola-Luotolan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Johanna Axelssonin mukaan koettu menetyksiäkin, mutta tapaamiset tapahtuvat ilon kautta. Kortinpeluun lomassa vaihdetaan kuulumisia ja jutustellaan.

– Mutta pelit kyllä pelataan hyvin keskittyneesti, Axelsson toteaa.Aluksi pidettiin kirjaa pisteistä, mutta tilastojen ottaminen on sittemmin jäänyt.

– Lopetit sen siinä vaiheessa, kun voitit itse aina, eräs pelaajista arvelee Seppälälle. Arveluille naureskellaan hyväntuulisesti.

– Se johtui siitä, että minulla vaihtuivat työajat välillä, Seppälä itse kuitenkin vakuuttaa.


Veljekset Antero Seppälä (oik.) ja Ake Seppälä saivat kunniakirjat ja kukat kiitoksena 10 vuotta tekemästään vapaaehtoistyöstä palvelukeskus Purolan pokerikerhon hyväksi.
Veljekset Antero Seppälä (oik.) ja Ake Seppälä saivat kunniakirjat ja kukat kiitoksena 10 vuotta tekemästään vapaaehtoistyöstä palvelukeskus Purolan pokerikerhon hyväksi.
Kuva: Siru Uusi-Seppälä

Koronatoimien aikana peli-illat olivat tauolla kuten kaikki muukin. Toiminnan puutteesta ja sosiaalisten kontaktien rajoituksista seurannut asukkaiden yksinäisyys oli Axelssonin mukaan sydäntä särkevää. Kesän mittaan kaikenlainen toiminta Purolassa on onneksi elpynyt. Kesäkuussa järjestettiin esimerkiksi pihatapahtuma, jossa perustettiin lavaviljelmiä ikäihmisten iloksi. Pokeri-illoissa näkyy Axelssonin mukaan suuri merkitys, joka vapaaehtoistyöllä voi olla. Illat ovat monille viikon kohokohta. Seppälä itse nauttii kortinpeluusta, siksi hän vapaaehtoisena iltoja vetääkin.

– Kortit taisin osata jo ennen kuin osasin lukea, Seppälä muistelee.

Vaivaa vapaaehtoistyöstä ei tunnu olevan:– Aloittaessa kerätään liinat pois pöydältä ja lopettaessa laitetaan liinat takaisin, Seppälä tiivistää.

Pokerikerho kokoontuu palvelukeskus Purolan ruokasalissa, jossa toimii myös asiakasravintola. Ruokasalissa on pelien aikaan ruokailijoita.

– Pokerikerhot eivät varmastikaan ole häirinneet ruokailijoita. Pikemminkin muut miettivät varmaan, että pääsisiköhän peleihin mukaan, niin hyvä tunnelma tapaamisissa on ollut, uskoo Axelsson. Alkuperäinen peliporukka on välillä vaihtunut eli uusia kiinnostuneita riittää.

– Seitsemän meistä on yhteensä poistunut, Seppälä kertoo. Alkuperäisestä peliporukasta yksi asuu vielä Purolassa, vaikkei olekaan enää peleissä mukana.

– Välillä mukana on ollut myös täydentäjiä, jotka eivät pelaa niin säännöllisesti, Seppälä kertoo osallistujien vaihtelusta. Kaikkia vanhoja pelikavereita muistellaan lämmöllä. Itse kunkin pelitavat ja persoonat ovat painuneet mieleen: kuka pelasi aina vain yhden kortin ja millä kädellä, kenellä temperamentti kuohahti kun pelikaverin kortteja sai odotella liian pitkään, kenellä taas oli tapana kertoa vitsejä ja tarinoita. Ei jää kuulijalle millään muotoa epäselväksi, että peliporukassa vallitsee tiivis ja lämmin yhteisöllisyys.