Lapin hyvinvointialue (Lapha) on pakotettu etsimään säästötoimia – se on aloitettu vuodeosastojen sululla Kolarista. Asukkaita kuultiin aluehallituksen päätöksen jälkeen. Kolarissa turismi lisää päivystysajan käyntejä ja tarvetta vuodeosastohoidolle.
Maaseutuvaikutusten arviointi on päätöksenteon valmistelun avuksi kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ehkäistä kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa myönteisiä. Sen avulla voidaan ajoissa tunnistaa, miten pitkien etäisyyksien Lapissa palveluverkon karsiminen ja keskittäminen vaikuttaa asukkaisiin, hoitohenkilökuntaan ja elinvoimaan.
Vuodeosastosulut kuormittavat toisia vuodeosastoja ja keskussairaalaa sekä lisäävät sairaalasiirtoja. Sulkemisella on vaikutusta myös työntekijöiden hyvinvointiin sekä pito- ja vetovoimaan ja alan opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin. Perusterveydenhuoltoon satsaaminen vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta.
Kotisairaala vähentää sairaalahoidon tarvetta. Kaikkia ei voi kotona hoitaa. Kotisaattohoitopotilailla pitää olla tukiosasto lähellä ja pääsy sinne on turvattava ilman päivystyskäyntiä. Tukiosasto lähellä luo turvaa ja lupaus hyvästä hoidosta toivoa, ettei tarvitse kärsiä. Tukiosastolla pitää olla osaaminen ja lääkkeet käytössä.
Saattohoitopotilaiden kuljettaminen kauemmas ei ole inhimillistä potilaalle eikä läheisille. Keskussairaalasta pitää olla jatkohoitopaikka saattohoitopotilaille. Myös palvelukotien asukkaat voivat tarvita saattohoitopaikan vuodeosastolta.
Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma parantaa potilaan hoitoa ja elämänlaatua, auttaa läheisten jaksamista ja kohdentaa resurssit oikealla tavalla. Hyvin järjestetty saattohoito vähentää päivystyskäyntejä ja hoitoaikoja sairaalassa.
Kustannuksiin vaikuttaa asiakkaan hoidon tarve ja muoto. Vaikeat oireet voivat johtaa toistuviin päivystys- ja sairaalakäynteihin, kuten myös hoitamattomat oireet, puutteellinen tuki ja turvattomuus. Päivystyskäyntejä voidaan vähentää, kun ennakoiva palliatiivinen hoito on järjestetty hyvin ja henkilökunnalla on riittävä osaaminen.
Ajoissa tehty hoitosuunnitelma vähentää sekä elämän loppuvaiheen sairaalahoidon tarvetta että sairaalakuolemia. Lisäksi sillä on vaikutusta lääkehoitokuluihin sekä tehohoidon ja laboratoriotutkimuksen kustannuksiin.