Vauvabuumista ei vielä voida puhua, mutta on ilahduttavaa, että synnytyssaleissa on loppukesästä erityisen vilkasta. Kun koko vuoden arvio Lapin Keskussairaalassa tapahtuvista synnytyksistä on reilu tuhat, on heinäkuun lopulta elokuun loppuun kirjattu 138 laskettua aikaa (LK 25.7.).
Tällaisia uutisia soisi olevan enemmänkin, sillä kokonaiskuva syntyvyyden kautta tapahtuvasta väestökehityksestä on edelleen karu.
Viime vuonna lappilaisille syntyi 1 236 vauvaa. Vielä viime vuosikymmenen alkupuolella määrä oli yli 1 800. Vuonna 2015 syntyi 1 621 vauvaa.
Alamäki alkoi Suomessakin vuoden 2010 jälkeen, jolloin syntyvyys oli maassamme vielä Euroopan kärkikastia. Tuolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87. Luku kuvaa sitä, kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttäisivät elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskennan perusteena olevan vuoden tasolla.
Viime vuonna luku oli tippunut jo 1,25:een. Euroopan korkein hedelmällisyysluku on Ranskassa, liki 1,8.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoo vanhemmuuden riman nousseen (HS 24.7.). Tällä hetkellä lapsia saavat eniten korkeakoulutetut. Isäksi tulevat vähiten matalasti koulutetut miehet. Rotkirchin havaintojen perusteella työllistäminen tukee perheellistymistä ja perhe suojaa työttömyydeltä.
Väestöliiton julkistamassa väestöpoliittisessa selvityksessä suomalaisten vauvainnostuksen lisäämiseksi annettiin 20 ehdotusta. Moni niistä liittyi taloudelliseen kannustamiseen. Vauvaraha ei Lapissakaan ole uusi asia, vaan moni kunta tarjoaa erilaisia kannustimia syntyville pienokaisille. Kuntaliiton mukaan suomalaiskunnissa on vauvarahan lisäksi jaettu lahjakortteja, palveluseteleitä, tavaralahjoja ja maksettu kululaskuja. Syntyvyyden nopeaan lisäämiseen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa ratkaisua. Vaikka taloudellisellakin kannustamisella varmasti on vaikutusta, ei monikaan suomalainen halua lapsia rahantekomielessä.
Harmittavaa on se, että Väestöliiton selvityksessä nousseista ehdotuksista ei kovinkaan paljon ole julkisuudessa keskusteltu alkuvaiheen jälkeen. Selvitykset unohtuvat, mutta ongelma säilyy. Lasten määrän väheneminen näkyy suoraan kunnissa, joissa kamppaillaan esimerkiksi koulujen säilyttämisestä pienentyvien ikäluokkien vuoksi. Suomalaiset ikääntyvät, mutta uusia hoitavia käsiä meillä on tulevaisuudessa vähemmän. Keskustelun ja ideoinnin lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja, jotka luovat lapsimyönteistä ilmapiiriä.
Lastentekotalkoisiin kansalaisia ei voi pakottaa, mutta syntyvyyden voimakas vähentyminen voi aiheuttaa lopulta suuria ongelmia. Esimerkiksi Suomen väestön bruttouusiutumisluku on niin pieni, että väkiluku pienenisi kahden sukupolven aikana lähes kolmasosaan, ellei maahanmuutto muuta tilannetta.
On muistettava, ettei Suomi ole ongelman kanssa yksin: syntyvyyden lasku on tällä hetkellä maailmanlaajuista. Arvot, perinteet ja odotukset ovat olleet pitkään murroksessa.
Lapin Kansa uutisoi aiemmin Ruotsin käynnistävän selvityksen vauvakadon syistä. Länsinaapurissa halutaan vastauksia muun muassa sille, miten sosiaalinen media, mielenterveys ja asenneilmasto vaikuttavat perheiden perustamiseen.
Vaikka kesäsäät vielä hellivät, kouluvuoden käynnistyminen lähenee. Ensimmäistä kertaa koulupolulle lähtevillä on edessään erityisen jännittävä syksy. Perheissä on tärkeää panostaa turvallisen koulutien läpikäymiseen hyvissä ajoin ennen ensimmäistä aamua. Liikenneturva nostaa esiin ensiarvoisen vinkin: Lapselle on viimeistään koulumatkaa harjoitellessa syytä opettaa, että kännykällä viestittely, puhuminen ja pelaaminen vie keskittymisen pois liikenteestä. On aikuisen vastuulla suunnitella ekaluokkalaiselle turvallinen reitti kouluun.