Suomalainen sopimusyhteiskunta näytti parhaita puoliaan viime viikon lopulla. Keskeisille vientialoille saatiin pitkällisten neuvottelujen ja lakkoilun jälkeen työehtosopimukset hankalassa maailmantilanteessa.
Teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sopimus tarjoaa lähes sadalletuhannelle työntekijälle kahdelle vuodelle yhteensä vajaan seitsemän prosentin palkankorotuksen. Osa siitä syntyy tänä vuonna maksettavista kertakorvauksista, joten ne eivät jää pysyviksi.
Hankalaksi tämänkertaisen palkkakierroksen teki inflaation kiihtyminen, mikä on syönyt palkansaajien ostovoimaa. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia.
Palkansaajia edustava Teollisuusliitto iloitsi siitä, että nyt tehdyt korotukset ovat korkeimmat viiteentoista vuoteen. Nykyisessä kuluttajahintojen nousuvauhdissa korotukset korvaavat osittain hintojen nousua.
Työnantaja taas piti hyvänä sitä, että sopimus turvaa työrauhan kahdeksi vuodeksi. Työantajan tavoitteena on, että korotuksista päätettäisiin mahdollisimman paljon paikallisesti ja yrityskohtaisesti.
Teollisuusliitto pitää voittona sitä, että mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, korotukset voidaan jakaa yleiskorotuksena tasan kaikille työntekijöille.
Kahdelle keskeiselle vientialalle syntynyttä sopua voi luonnehtia kohtalaiseksi kompromissiksi. Palkankorotukset tuovat nousevien hintojen kanssa tuskaileville työntekijöille helpotusta.
Yritysten kilpailukykyä korotukset eivät romuta, kun esimerkiksi Saksan korotustaso on korkeampi. Korotukset ovat tilanteeseen nähden niin maltillisia, että pelätyltä hintojen ja palkkojen nousukierteeltä vältytään.
Teknologia- ja kemianteollisuuden palkkasopua pidetään Suomessa yleensä työmarkkinakierroksen päänavauksena. Suomeen on rakennettu työmarkkinamallia, jossa vientiala asettaa askelmerkit muille. Monet ammattiliitot – esimerkiksi kaupan ala – on suorastaan kieltäytynyt neuvottelemasta ennen pääavauksen valmistumista.
Siksi viikonloppuna syntynyt sopu on arvokas. Se saa vauhtia sopimiseen muilla aloilla. Lakonuhkia on parhaillaan muun muassa kaupan alan lisäksi satamissa. Näitä työkiistoja ratkotaan parhaillaan sovittelijan toimistossa.
Suomessa on nyt hyvät mahdollisuudet välttää vielä vähän aikaa sitten uhkakuvana ollut lakkojen suma. Työmarkkinarauha olisi tervetullut paitsi kansantalouden suotuisan kehityksen, myös huhtikuun alun eduskuntavaalien ja vaalirauhan vuoksi.
Vientialojen sopimus on merkittävä myös lähes puolelle miljoonalla kunta-alan työntekijälle. Heidän palkankorotuksensa on sidottu teknologian, kemian ja kuljetusalan sopimuksiin.
Pohjoinen on lähellä kaikkien suomalaisten sydäntä. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa seuraavan hallituksen työlistalle erityisen pohjoisen ohjelman, jolla vahvistetaan maamme pohjoisten osien asemaa (LK 6.2.).
Kyselyn mukaan puolet suomalaisista on sitä mieltä, että Pohjois-Suomen asioista päätetään liiaksi pääkaupunkiseudulla.
Johtopäätös kansan tahdosta: pohjoinen ohjelma tarvitaan ja sen sisältö täytyy määritellä täällä pohjoisessa, ei hallitusneuvotteluissa Helsingissä. Pallo on nyt meillä itsellämme.