Uusimman sukupolvemme aika alkoi 2008. Erikoista on, että aikamme ihmiset ovat eläneet jokaisen elinpäivänsä, yli 5 000, velaksi. Kaikille pitäisi olla selvää, ettei mikään yhteisö, yritys tai yksityinen henkilö ei voi elää jatkuvasti velaksi joutumatta vaikeuksiin ja vastuuseen.
Miten tämä erikoinen ristiriita, tulevien sukupolvien "piikkiin" eläminen on mahdollista? Se on mahdollista demokraattisen Suomen viisaimman parlamentarismin pitkäaikaisella "suunnittelulla", päätöksellä ja suojissa.
Jos sukupolvemme elää myös loppuaikansa jokaisen päivän velaksi, on loppusumma 2037 pahimmillaan 275 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että köyhimmänkin aikamme ihmisen saama, puhdas rahallinen etu on 50 000 euroa. Kansanedustajan tai ministerin, jolla on kahdeksan lasta, saama rahallinen etu on silloin 500 000 euroa.
Jokainen suomalainen, lapsista vanhuksiin ja köyhimmästä rikkaimpaan, saa huomattavaa rahallista etua sukupolvemme aiheuttamasta velkaongelmasta. On turhaa odottaa, että sukupolvemme luopuisi huomattavasta edustaan mistään hinnasta.
Kaikki tämä kummallisuus, päättymättömäksi talouden elvytykseksi verhottu velkameno tapahtuu maamme korkeimpien oikeuslaitosten, yliopistojen, talousprofessoreiden ja pankkien huippuekonomistien siunauksella ja nähden.
Kauhistuttavinta tässä järjettömässä ja turhassa sukupolvemme velkaelämässä on se, että vapailla vaaleilla valitut kansanedustajat ja heidän puolueensa voivat hallituksessa vuorollaan ollessaan elää huoletta kuin Putin Venäjällä – itsevaltiaasti, vastuuseen joutumatta ja tulevista sukupolvista mitään välittämättä.