Työvoimapalvelu-uudistus nytkähti Meri-Lapissa eteenpäin, kun kunnat päättivät hyväksyä palveluiden organisoimisen vastuukuntamalliin. Tosin selvää ei ole vieläkään, kumpi kaupungeista toimii vastuukuntana vai hyväksytäänkö "kirkko keskelle kylää"-periaatteella Keminmaa palvelun hallinnoijaksi kuten toivomme.
Kemiä ja Torniota lukuun ottamatta mallin valinta ei ollut läpihuutojuttu. Kunnat pohtivat mallien etuja ja hyötyjä lähtökohdistaan. Kumpi palvelee paremmin työvoimaa lähipalveluna? Kumpi turvaa paremmin kuntien vaikutusmahdollisuudet? Miten toimii omistajaohjaus? Selvää on, että onnistuakseen molemmat mallit vaativat aitoa, toisia huomioivaa yhteistyötä ja tervettä hallintokulttuuria.
Kun järjestämisvastuu siirtyy vastuukunnalle, sen on tuotettava lain edellyttämät palvelut kumppaneille sopimuksen mukaisesti. Kuntayhteistyössä vastuu- tai isäntäkuntamalli ei ole uusi asia.
10 vuotta sitten Kemin työväenopiston ja Kivalojen seutuopistojen Keminmaan, Simon ja Tervolan kansalaisopistot yhdistettiin isäntäkuntamallille. Yhdistymissopimuksen mukaan opiston hallinnosta ja taloudesta vastaa Kemi. Uuden opiston perustamista kiritti valtion lupaama 100 000 euron porkkana valtionapuun.
Seutuopisto kelpasi Keminmaallekin, luvattiinhan kurssitarjonnan pysyvän ennallaan ja sivukylille toiminnan jatkuvuutta. Kurssin osallistujamäärääkin tiputettiin viiteen osallistujaan. Fuusion myötä poistuivat myös kuntakohtaiset alennukset kurssimaksuista. Suuruuden ekonomiaa perusteltiin tulevilla kansalaisopistojen valtionosuusleikkauksilla. Opisto tavoitteli 2020 synergiaetuja ja säästöjä sopimuskuntien hyväksymin päätöksin järjestämällä uudelleen opiston toimistopalveluja.
Opiston hallintoa hoitaa Meri-Lapin musiikkitoimen yhteislautakunnan alainen vapaan sivistystyön jaosto, johon sopimuskunnat nimeävät jäsenensä. Matkakorvausasiassa jaostolla vaikuttaa olevan vain lausunnonantajan rooli. Opiston henkilökunta on toimi- ja virkasuhteessa Kemiin.
Tällä hallintomallilla opiston hallinto ja toiminta on sujunut tähän asti. Valitettavasti tämän päivän tilanteesta ei voi sanoa enää samaa. Seutuopiston kurssiongelmat pulpahtivat esiin kuluvan kesän aikana. Ohjaajien saatavuudessa alkoi ilmetä ongelmia ja kurssejakin on poistettu.
Tarkemmassa selvityksessä ilmeni, että keväällä 2023 paikallisneuvottelujen tuloksena Kemi on päättänyt nostaa lukuvuodelle 2023–24 tuntiopettajien matkakorvausten omavastuun kodin ja työpaikan välisissä matkoissa 20 kilometriin/suunta, kun omavastuu on ollut tähän asti kuusi kilometriä/suunta. Noston on tehnyt Kemi yksin sisäisenä päätöksenä neuvottelematta tai tiedottamatta siitä muille sopimuskunnille. Päätöstäkään ei ole toimitettu kuntiin.
Onko ihme, vaikkei nykyisillä polttoainehinnoilla ja omavastuun korotuksella saada ohjaajia ympäristökuntiin? Matkakorvausmuutos iskee Keminmaan, Simon ja Tervolan kurssitoimintaan ja tuntipalkkaisiin ohjaajiin, ei niinkään Kemiin.
Miksi Kemin hallinto ei ole nähnyt tarpeelliseksi infota toisia sopimuskuntia? Vaikka matkakorvausmuutos on tehty työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuen, olisi ollut korrektia keskustella siitä sopimuskuntien kanssa jo etukäteen.
Tämä on pelottava esimerkki epäonnistuneesta tavasta järjestää palvelut vastuukuntamallilla. Muita sopimuskuntalaisia laajasti koskeva ja suuresti eriarvoistava ajankohtainen tieto pani ajattelemaan, ettei hallintomallilla ole niinkään väliä kuin sillä, millaisella hallintokulttuurilla yhteistyötä tehdään.
Esimerkkejä peruskunnasta etääntyneestä vastuukuntahallinnosta on muitakin, myös Torniosta, mutta ajankohtaisuutensa takia Seutuopisto nousi luupin alle. Vahvana kuntayhteistyön kannattajana odotan työvoimapalvelujen isäntäkunnalta moniulotteista, keskustelevaa ja onnistuneempaa toimintakulttuuria alkua pidemmälle.
Kirjoittaja on Keminmaan kunnanvaltuutettu (vas.) ja kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja.