Syksystä on tulossa sähköinen monessakin mielessä, eikä vähiten siksi, että Ukrainan sota pitkittyy ja Eurooppaa uhkaa energiakriisi. Varsinkin omakotitaloasujat ovat huomanneet siirtohintojen ja sähkön kallistumisen kukkarossaan polttoaineiden ja ruoan lisäksi.
Riskinä on, että etenkin pienituloiset ja eläkeläiset, mutta myös keskituloiset ja lapsiperheet joutuvat toimeentulotuen asiakkaiksi. Perheiden ahdinko kaatuu valtion ja kuntien harteille paitsi taloudellisesti myös sosiaalisina ongelmina. Jäljet näkyvät vuosia eritoten lasten ja nuorten elämässä. Pilviin kohonneista kustannuksista kärsivät myös pk-yrityssektori ja kannattavuuskriisin keskellä jo muutenkin kamppailevat viljelijät.
Vahinkojen minimointi vaatii nopeita toimenpiteitä. On hyväksyttävä, ettei tilanteeseen puuttuminen ole ilmaista. Tämä tulee näkymään väkisin valtion kukkarossa, mutta poikkeustilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja. Suomi on osallistunut finanssi- ja koronakriisissä tukipaketteihin, jotka ovat kustannusvaikutukseltaan toista luokkaa kuin sähkön hinnan nousun kompensointitoimet tulevat maksamaan.