Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun kirjoittajista oli häneen yhteydessä jutun tekovaiheessa jakaakseen huolensa toimituksen hallussa olevista salaisista asiakirjoista.
Upseeri kertoi poliisin lisätutkinnassa, että tapasi toimittaja Laura Halmista kolme tai neljä kertaa kevään ja syksyn välillä vuonna 2017 ja näki tämän hallussa olevaa materiaalia. Upseerin mukaan Halminen kertoi saaneensa materiaalit jutun toiselta kirjoittajalta Tuomo Pietiläiseltä.
Useissa papereissa oli upseerin mukaan salainen tai erittäin salainen -leima. Hän sanoi ottaneensa papereista kuvia ja toimittaneensa ne pääesikunnan vastatiedusteluosastolle.
– Kerroin Halmiselle, että minun on Puolustusvoimien virkamiehenä pakko kertoa asiasta työnantajalleni. Halminen sanoi ymmärtävänsä asian.
Upseerin käsityksen mukaan Halminen halusi edistää tietovuodon selviämistä.
Miksei Puolustusvoimissa reagoitu?
Halmiselta kysyttiin kuulusteluissa yhteydenpidosta upseerin kanssa. Halminen kieltäytyi pääosin vastaamasta kysymyksiin vedoten lähdesuojaan.
Häneltä kysyttiin lisäksi muun muassa sitä, kuinka moni Helsingin Sanomissa tiesi hallussa olleesta materiaalista kesällä ja syksyllä 2017.
– Normaalisti toimituksellisessa työssä mitä konkreettisemmaksi käy harkinta mahdollisen artikkelin tekemisestä tai julkaisusta, sitä useamman ihmisen on siitä tietoa saatava. (...) Viittaan tässä jo aiemmin suoritettuun esitutkintaan, jonka todisteista käy ilmi, että Pietiläinen on sähköpostitse usealle taholle kertonut ko. materiaalista.
Halminen sanoi, ettei tiedä, milloin Pietiläinen on kertonut siitä esimiehilleen ja milloin vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on saanut tietää asiasta.
Pietiläinen nostaa lisälausumassaan esille sen, että Puolustusvoimat ei ole tehnyt mitään estääkseen artikkelin teon tai julkaisun, vaikka siellä on ollut tieto asiakirjoista.
– Se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa.