Metsäyhtiöt UPM ja Tornator aikoivat kaataa Ilomatsissa ja Sotkamossa metsää, jota ne ovat sitoutuneet olemaan hakkaamatta.
Kumpikin yhtiö on mukana FSC-sertifikaatissa, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat sitoutuneet käyttämään metsiä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Sertifiointijärjestelmään liittyminen on vapaaehtoista. Liittymisen jälkeen sertifikaatin noudattaminen on kuitenkin pakollista.
Asiasta kertoi STT:lle Suomen Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen.
– Sertifikaatin noudattamista ei valvota riittävästi, eikä noudattamatta jättämisestä tule seurauksia. Sen noudattaminen on yhtiöiden oman valvonnan varassa, sanoo Hakulinen.
Ilomantsin Hattuvaarassa Pohjois-Karjalassa ja Sotkamon Kuorevaarassa Kainuussa sijaitsevat metsät ovat Hakulisen mukaan runsaslahopuustoista kangasmetsää, joka kuuluu jättää hakkuiden ulkopuolelle.
Ilomantsilainen metsä löytyi pistotarkastuksen perusteella, toisesta liitto sai vinkin. Liitto on löytänyt rikkeitä 18:sta metsästä ja on tehnyt niistä kaikista valitukset.
Metsä täytti vaatimukset selvästi
Luonnonsuojeluliitto teki valitukset sertifiointiyhtiö DNV:lle, joka auditoi sekä UPM:ää että Tornatoria. Kumpikin valitus todettiin aiheelliseksi. Tornator sai auditoijalta lievän poikkeaman ja UPM vakavan poikkeaman.
Lievä poikkeama tarkoittaa Hakulisen mukaan lievää sertifikaattirikettä ja vakava poikkeama vakavaa rikettä. Poikkeaman saamisen jälkeen yhtiön on muutettava toimintaansa tai se voidaan hyllyttää, minkä jälkeen se menettää sertifikaatin.
STT:n näkemän auditoijan antaman päätöksen mukaan maastotarkastuksessa saatiin hyvin samanlaiset lahopuuston mittaustulokset kuin mitä Luonnonsuojeluliitto oli valituksessaan ilmoittanut. Tulosten mukaan lahopuuta oli runsaat 30 kuutiometriä hehtaaria kohti, kun suojelun raja on kymmenen kuutiometriä. Ilomantsissa lahopuuta oli runsaat 20 kuutiometriä hehtaaria kohti.
Tornatorin Ilomantsissa omistaman metsän tapauksessa ei tehty katselmusta paikan päällä. Tornator teki maastokäynnin itse ja totesi metsän täyttävän runsaslahopuustoisen kangasmetsän kriteerit. Yhtiö luopui hakkuista tässä vaiheessa.
Syyksi Tornatorin hakkuupäätökselle kerrotaan tiedonvälityksen puute leimikoiden suunnittelun ja puun myynnin välillä. Leimikkoa varten maastotyöt teki Tornatorin kesätyöntekijä.
– Tekemiemme pistotarkastusten perusteella näyttää siltä, että sertifikaattia jätetään noudattamatta järjestelmällisesti, Hakulinen sanoo.
"Ei ollut kahta sanaa"
UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen kertoi STT:lle käyneensä itse Sotkamon Kuorevaaran metsässä useita kertoja. Hän on ollut pitkään tekemisissä lahopuun mittauksen kanssa, mutta lahopuun määrää oli tässä tapauksessa vaikea arvioida.
– Vuonna 2018 lumi katkoi pahasti puiden latvoja. Kuolleissa puissa oli vielä kuori kiinni, ja siellä oli yllättävän paljon sellaisia puita.
UPM tarkasteli metsää Valosen mukaan useamman kerran. Yleinen käytäntö on, että puustoarviot tehdään silmämääräisesti. Kun huomataan, että lahopuun määrä lähestyy 20:tä kuutiometriä, mitataan sen määrä.
– Ei siinä ollut kahta sanaa, kun puut mitattiin ja todettiin, että näin on.
UPM perui hakkuut, kun metsän lahopuustoisuudesta oli päästy yhteisymmärrykseen.
Tornator ei antanut puhelinhaastattelua tai vastannut kirjallisiin kysymyksiin syyslomaviikkoon vedoten. Tornatorilta viestitettiin STT:lle, että asia ei ole akuutti, koska Ilomantsissa sijaitseva metsä on edelleen pystyssä.
