Ukraina on valmis harkitsemaan Venäjän vaatimusta puolueettomuudesta, sanoo presidentti Volodymyr Zelenskyi. Zelenskyi sanoi riippumattomien venäläisten uutisvälineiden haastattelussa, että Ukrainan neuvottelijat harkitsevat tarkasti asiaa.
– Tämä neuvottelukysymys on minusta ymmärrettävä ja siitä keskustellaan, sitä harkitaan tarkasti, Zelenskyi sanoi.
Venäjä kertoi aikaisemmin tässä kuussa, että Ruotsi ja Itävalta olisivat sopivia puolueettomuuden malleja Ukrainalle. Ukraina hylkäsi tuolloin ehdotuksen, ja sanoi Ukrainan haluavan muotoilla itselleen hyväksyttävän mallin.
Muita keskeisiä neuvottelukysymyksiä ovat olleet Ukrainan pysyminen erossa sotilasliitto Natosta, aseriisunta ja turvatakuut.
Ukrainan ja Venäjän neuvottelukuntien on määrä aloittaa tulitaukoneuvottelut Turkissa ensi viikolla. Ukrainan edustajien mukaan neuvottelut alkavat maanantaina, Venäjän edustajien mukaan tiistaina.
Viime aikoina neuvotteluja on käyty pääasiassa videoyhteyden välityksellä. Edellisen kerran neuvottelijat tapasivat kasvotusten 10. maaliskuuta, mutta silloin ei juurikaan edistytty,
Ukraina varoitti Venäjän yrittävän maan kahtiajakoa
Ukraina varoitti sunnuntaina, että Venäjän tarkoituksena voi olla maan jakaminen Pohjois- ja Etelä-Korean tavoin. Ukrainan sotilastiedustelun päällikön, kenraali Kyrylo Budanovin mukaan tämä voi johtua Venäjän presidentin epäonnistuneesta yrityksestä vallata Kiova ja kukistaa Ukrainan hallitus.
Venäjän armeija ilmoitti jo perjantaina sotilasoperaationsa ensimmäisen vaiheen olevan ohi. Jatkossa se kertoi keskittyvänsä Donbassin alueen "vapauttamiseen".
Maan itäosassa sijaitsevan Luhanskin separatistijohtaja sanoikin sunnuntaina, että alue voi järjestää kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä.
– Olen varma, että näin tulee käymään, sanoi Leonid Pasetshnik venäläisten uutistoimistojen mukaan.
Venäjän parlamentissa, duumassa, asiaan suhtauduttiin kaksijakoisesti.
– Enpä usko, että nyt on oikea aika tälle. Tällaisten kysymysten aika ei ole sotarintaman kohtalon hetkiä ratkaistaessa, sanoi yhteen Venäjän ulkosuhteiden komiteoista kuuluva Leonid Kalashnikov uutistoimisto Tassin mukaan.
Sen sijaan ylähuoneen perustuslakivaliokuntaan kuuluva Andrei Klishas piti ajatusta hyvänä.
– Venäjä on tunnustanut Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen suvereniteetin. Nyt näiden tasavaltojen viranomaisilla on oikeus tehdä omat ratkaisunsa perustuslakeihinsa nojaten, Klishas sanoi Ria Novosti -uutistoimiston mukaan.
Zelenskyi halusi lisää aseita
Presidentti Zelenskyi on pyytänyt länneltä lisää panssarivaunuja ja hävittäjiä Ukrainalle, jotta maa voi puolustaa itseään Venäjän hyökkäyssotaa vastaan, kertoi muun muassa Guardian ja ukrainalaislehti Ukrajinska Pravda sunnuntaina.
– Kuka johtaa euroatlanttista yhteisöä? Onko se edelleen Moskova, pelottelun kautta? hän kysyi.
Länsimaat ovat toimittaneet Ukrainalle erilaisia aseita. Zelenskyin mukaan Ukraina tarvitsee kuitenkin nyt järeämpää kalustoa niin Venäjän ilmasta kuin mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan.
– Ukraina ei voi ampua Venäjän ohjuksia alas konekivääreillä, hän sanoi.
– Mariupolin piiritystä ei saada murrettua ilman riittävää määrää panssarivaunuja ja hävittäjiä. Kaikki Ukrainan puolustajat tietävät sen – tuhannet ihmiset, kaikki ihmiset, jotka kuolevat kaupungin ollessa saarrossa, tietävät sen, hän lisäsi.
"Historiallinen puhe"
Ranskan presidentti Emmanuel Macron varoitti sunnuntaina "kärjistämästä tilannetta verbaalisesti" Venäjän kanssa, sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli lauantaina kutsunut Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia teurastajaksi ja sanonut huomiota herättäneessä puheessaan, että Putin ei voi enää jatkaa vallassa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvaa puhetta "jämäkäksi liittokuntaa ja sen tavoitteita kuvaavaksi puheeksi", joka osin vertautuu John F. Kennedyn ja Ronald Reaganin kuuluisiin puheisiin.
Aaltola painottaa, että Bidenin loppukaneetti tuli varmasti suoraan sydämestä. Asiaan vaikutti myös se, että puhe pidettiin sotilasliitto Naton "etulinjassa" Puolassa.
– Sitäkin kautta siinä tuotiin esille sävyjä, joita Ranskassa tai Saksassa pidettävässä puheessa ei ehkä tuotaisi, Aaltola uskoo.
Biden ei kuitenkaan ole mikään kansainvälisen politiikan untuvikko, joka puhelee, mitä mieleen tulee. Aaltola muistuttaa, että Biden aloitti poliittisen uransa jo vuonna 1972.
– Kyllä se oli historiallinen puhe. Se oli kylmän sodan veteraanin puhe Euroopan vapaudesta ja demokratiasta. Historiahan sen sitten lopullisesti näyttää, miten sota meni, ja mikä Yhdysvaltojen rooli siinä oli.
– Viimeinen lisäys oli hänen harkitsemansa ja juontaa juurensa hänen näkemyksistään. Ja niitähän hän saa puheessaan lausua, koska se on hänen puheensa.