Osaajien puute on merkittävä haaste monille yrityksille. Keskuskauppakamarin Kasvun suunta -kyselyn viesti on yksiselitteinen – työvoimapula on yritysten kasvun este pohjoisessa.
Suhdanteiden odotetaan kääntyvän parin vuoden säteellä ja tämä näkyy yritysten vastauksissa. Vaikka nyt on lomautettu väkeä, trendin ennustetaan muuttavan suuntaa. Se, mille ei näy muutosta, on väestörakenteen muutos, syntyvyyden lasku ja eläköitymisen kiihtyminen.
Yritykset listasivat työvoimapulan syiksi toimialan korkeat, laaja-alaiset vaatimukset, joiden hallinta edellyttää usean vuoden työkokemusta. Nuorten kiinnostuksen kohteet työelämässä eivät kohtaa eri alojen tarpeita ja tietyille aloille ei tule tarpeeksi uusia opiskelijoita. Myös myyntityön osaajista on pulaa, mikä johtaa töiden kasaantumiseen ja haastaa asiakaspalvelua.
Työtehtävät, jotka edellyttävät läsnäoloa, eivät houkuta tekijöitä. Korona-aika opetti ammattilaiset etätyöhön ja moni haluaa tehdä ainakin osan töistä etänä. Aina se ei ole mahdollista.
Osa yritysten työtehtävistä on niin uusia – esimerkiksi robotiikassa – ettei pitkän linjan osaajia ole ehtinyt tulla työmarkkinoille. Yritykset kaipaavatkin osaamisalueille, joille ei ole suoraa koulutusta, nivelkoulutuksia ja perehdyttäviä kursseja, joiden avulla voidaan parantaa työntekijöiden osaamista.
Yritykset kokevat, että monilla uusilla työntekijöillä on korkeat odotukset. He saattavat vaihtaa alaa heti kun parempaa ilmaantuu. Tämä tekee yritystoiminnan suunnittelusta ja kasvustrategioiden laatimisesta erityisen vaikeaa.
Osaamisen kehittämisessä yritykset peräänkuuluttavat oma-aloitteisuutta ja oikeaa asennetta. Yritykset kokevat, että hyvän asenteen omaavilla on mahdollisuus oppia tarvittavat taidot.
Pula osaavasta työvoimasta estää asiakasprojektien käynnistämisen ja potentiaaliset asiakkaat saattavat etsiä palveluja muualta. Työt kasautuvat samoille osaajille, jotka rasittuvat ja tehokkuus heikkenee. Yrittäjien venyminen ei ole pitkäkestoinen ratkaisu, vaan altistaa kasvuhakuiset yrittäjät loppuun palamiselle.
Ratkaisuksi työvoimapulaan tarvitaan laajempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Nivelkoulutuksen ja perehdyttävien kurssien kehittäminen auttaa uusia työntekijöitä sopeutumaan toimialoille nopeammin. Koulutuksista hyötyvät myös osatyökykyiset.
On myös tärkeää panostaa työntekijöiden jatkuvaan koulutukseen ja kehittämiseen, jotta he pysyvät ajan tasalla uusista teknologioista ja menetelmistä. Osaava työvoima on avainasemassa, kun pyrimme kasvamaan ja kehittymään maakuntana.
Kirjoittaja toimii palvelusektorin johtajana Oulun kauppakamarissa.