Suomen työllisyyden tilanne heikkenee koko ajan. Samalla esimerkiksi sosiaalietuuksiin, kuten työttömyyskorvaukseen, on tehty rajuja leikkauksia.
Valoa ei tunnelissa näy vielä työttömille, vaikka laskennalliset talouden tulevat käppyrät näyttäisivät mitä. Olemme jo Euroopan huipputasoa työttömyysprosentissa. Eihän tämän näin pitänyt mennä?
Erityisesti pienpalkka-alojen duunareita rangaistaan. Tahtomattaan osa-aika työssä olevat, työnhakuvelvoitettuja hekin, ovat taloudellisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa.
Ansioista on jo ennen inflaation vaikutusta tai alv-korotusta voinut lähteä satoja euroja kuukaudessa. Etuuksien äärelle pääseminen heikentyy edelleen, kun syyskuun alusta voimaan tulevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistaminen sekä työssäoloehdon tuplaaminen.
Työttömien ruoskiminen ei tuo uusia työpaikkoja Suomeen, eivätkä säästöt kohdistu oikein nostamalla terveydenhoidon asiakasmaksuja ja leikkaamalla myös terveydenhoidosta, sillä terveys on työttömien työelämästä poisjäämiseen yksi suurimmista syistä.
Melkoiset talkoot, joissa yhä useampi syrjäytetään ihmisarvoisesta elämästä pelkäämään toimeentulonsa puolesta.