Ilman työperäistä maahanmuuttoa hyvinvointi-Suomelle saadaan sanoa hyvästit. Tästä vallitsee sekä alan asiantuntijoiden että poliittisen kentän – pois lukien perussuomalaiset – yksimielisyys.
Tuorein kannanotto tulee ministeriöiden kansliapäälliköiltä, joiden Mahdollisuudet Suomelle-raportti listaa tulevan kahden vaalikauden ykköskysymykset. Virkamiesjohtoa huolettaa julkinen talous, jonka tasapainottaminen ei onnistu heidän mukaansa ilman vetoapua. Kasvua hyydyttää erityisesti väestön ikääntyminen. Se heikentää työvoiman saatavuutta ja on jo johtanut sote-työvoimatarpeen jatkuvaan kasvuun. Kansliapäälliköt vaativat työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan sekään ei riitä (LK 3.2.) – maahanmuutto tulisi liki kolminkertaistaa, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tämä tarkoittaa noin 44 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuodessa nykyisen 15 000 sijasta.
Etlassa on laskettu, että työikäiset vähenevät tällä maahanmuutto-, syntyvyys- ja ikääntymistahdilla 20 prosentilla 2070 mennessä. Se romahduttaa vero- ja maksutulot samaan aikaan, kun ikäihmisten osuuden kasvu kasvattaa hoito- ja hoivakustannuksia.
Epäsuhta ei oikene enää edes erään poliitikoin taannoin ehdottamilla synnytystalkoilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on todennut, että "yhteiskunnan on vain sopeuduttava väestön kutistumiseen" (HS 29.1.).
Tosin pääongelma ei ole väestön väheneminen, vaan ikääntyminen eli väestörakenteen muutos. Vanhukset ja sairaat ovat joka tapauksessa keskuudessamme ja jonkun on hoidettava heidät.
Kyse on myös talouskasvusta. Kun se sakkaa, hyvinvointivaltion perustukset pettävät. Ennen pitkää julkinen raha ei riitä edes peruspalvelujen järjestämiseen.
Purran mukaan Suomi ei ole onnistunut saamaan maahanmuuttoa, josta on meille taloudellista hyötyä (Twitter 1.2.). Tämäkään ei ole totta, sillä kaikkien maahanmuuttajien työllisyysaste on yli 60 ja työn perässä tänne tulleiden lähes 90 prosenttia.
Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark valisti Purraa somessa siitä, että Nokian 6 900 hengen Suomen henkilöstössä on noin 80 eri kansalaisuutta. Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää muistutti, etteivät Suomen hoivakodit pyörisi ilman maahanmuuttajia. Sijoittaja Peter Vesterbacka piti Purran puheita isänmaan vahingoittamisena.
Maahanmuutosta on tarpeellista keskustella, mutta tosiasiat on syytä tunnistaa ja tunnustaa tässäkin. Pelkoja lietsomalla voi saada ääniä vaaleissa, mutta se on lyhytnäköistä politiikkaa.
Maahanmuuton kategorinen vastustaminen on paitsi vastenmielistä populismia myös älyllistä epärehellisyyttä, ellei tavoitteena ole nimenomaan yhteiskunnan kurjistaminen. Se saattaa palvella puolueen, muttei milloinkaan Suomen etua.
P.S.
Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittivat jo tammikuussa, etteivät ne lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Ilmoitus tuskin yllätti ketään, mutta moni piti sitä vaalivirheenä. Tuore IS-kysely (6.2.) todistaa, ettei kyseessä ollut virhe, vaan onnistunut vaalitemppu. Vaikka lähes puolet suomalaisista ei hyväksy yhden puolueen sulkemista hallitusyhteistyön ulkopuolelle jo ennen vaaleja, enemmistö vihervasemmiston kannattajista hyväksyy. Heitä tuskin haittasi isommin sekään, että pääministeri julisti ps-puolueen rasistiseksi.