pääkirjoitus: Kun­ta-alan työ­tais­te­lu on ve­ny­mäs­sä yli kesän, so­pu­jar­ru­na on so­li­daa­ri­suus­va­je

Maastopalot: So­dan­ky­läs­sä sam­mu­te­taan ku­lo­tuk­ses­ta ka­ran­nut­ta maas­to­pa­loa– "Nyt tikut pois, ruo­hik­ko­pa­lo­va­roi­tus voi­mas­sa koko La­pis­sa"

Tut­ki­mus: Joka kolmas kor­kea­kou­lu­opis­ke­li­ja kärsii ah­dis­tuk­sen ja ma­sen­nuk­sen oi­reis­ta

Korkeakouluopiskelijoista merkittävä osa kokee ahdistus- ja masennusoireita. Kuvituskuva.
Korkeakouluopiskelijoista merkittävä osa kokee ahdistus- ja masennusoireita. Kuvituskuva.
Kuva: Veera Korhonen

Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. THL toteutti korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen kuluvan vuoden helmi-maaliskuussa yhteistyössä Kelan kanssa.

Opiskelijoilla psyykkisiä oireita on enemmän kuin väestössä keskimäärin. Kaikkein huonoimmin tutkimuksen perusteella voivat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset. Heistä 40 prosenttia kertoi ahdistus- ja masennusoireista. THL:n mukaan opiskelijanaisilla todettu masennus ja todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä. Lisäksi naisten riski sairastua syömishäiriöön oli miehiin verrattuna kolminkertainen.

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan pitkäkestoisessa ja merkittävässä ahdistus- ja masennusoireilussa tulisi arvioida hoidon tarve, sillä taustalla voi olla hoitoa vaativia mielenterveyden ongelmia. Samaan aikaan tulisi myös vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin.

Kysely tehtiin aikana, kun mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat koronaepidemian ja rajoitustoimien vuoksi vähäisiä. Korkeakouluissa laajalti käytössä ollut etäopetus on vähentänyt yhteisöllisyyttä.

– Opetushenkilöstön kontaktit opiskelijoihin ovat tarpeellisia. Kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista, Suvisaari toteaa.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että säännöllisesti liikkuvat opiskelijat kertoivat vähemmän ahdistus- ja masennusoireista. Säännöllisesti liikkuvista joka kolmas koki oireita, kun taas heistä, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti, puolet kertoi samoista oireista.

Joka neljäs opiskelija kertoi olevansa väsynyt päivisin. Heistä kaksi kolmesta koki ahdistus- ja masennusoireita. Lisäksi joka kymmenes opiskelija kertoi unien jäävän liian lyhyiksi netin käytön vuoksi.

Kyselytutkimukseen kutsuttiin noin 12 000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa, joista vastasi 53 prosenttia eli 6 258 opiskelijaa. Opiskelijoiden hyvinvointitutkimus toteutetaan joka neljäs vuosi.