Tutkija löytää his­to­rias­ta isot linjat

Ilkka Teerijoki Tornion vanhimmassa kaupunginosassa Rantakadulla, jossa sijaitsevat muun muassa Nymanin, Viippolan ja Aspion talot, sekä Åströmin kartano.

Kuva: Tuulikki Kourilehto

Historian tutkija, filosofian tohtori Ilkka Teerijoki tiesi jo koululaisena, että historia on hänen alaansa. Historianopettajan pojalla oli kotona paljon historiankirjoja. Mielenkiintoista luettavaa löytyi helposti ja runsaasti. Isoisä oli Kemin museon perustajiin lukeutuva Niilo Teerijoki.

– Koskaan en muuta elämänuraa kunnolla miettinytkään. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, Teerijoki sanoo.

Teerijoki on kirjoittanut yhdeksän historiankirjaa. Karungin historia valmistuu Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toukokuussa.

Teerijoen suuri haave on kirjoittaa Pietari Brahen elämäkerta –  Kreivin aika 1600-luvulla. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahesta ei ole suomenkileistä elämänkertaa.

– 20 vuotta olen kerännyt aineistoa ja tähän palaan aina mielessäni, Teerijoki tunnustaa.

Syntyjään kemiläisen Teerijoen mielestä myös Kemin historia kaipaa päivitystä.

Teerijoki on uppoutunut perusteellisesti kulloinkin työn alla olevaan tutkimukseensa.

– Olen siitä innostunut, mitä olen tehnyt, Teerijoki tuumii.

Päätoiminen tutkija

Teerijoki on toiminut yliopistossa assistenttina ja amanuenssina, mutta ryhtynyt vuonna 2010 päätoimiseksi historian tutkijaksi.

Historiassa kiehtoo kaikki.

– Historiassa kiehtoo muutos. Ihmiset ovat aika samanlaisia, mutta miten he ovat toimineet täysin erilaisissa olosuhteissa? Tutkimista riittää eikä se koskaan lopu, Teerijoki sanoo.

Vanha viisaus siitä, että historia on tunnettava, että voi ymmärtää nykyaikaa, pitää Teerijoen mukaan kutinsa.

– Muuten ollaan tyhjiössä. Historia on ihmiskunnan muisti. Historiaa peilataan nykyajan tapahtumiin ja vähän tuleviinkin. Siitä on hyötyä, että tietää asian taustat. Historian tutkija ei kuitenkaan varsinaisesti mieti tulevaisuutta, vaan pysähtyy siihen, mitä on tapahtunut, Teerijoki painottaa.

Loputtomia yksityiskohtia

Historia muodostuu isoista linjoista ja loputtomista yksityiskohdista. Historiankirjoittajan on Teerijoen mukaan löydettävä etenkin ne isot linjat ja siihen tarvitaan pitkä jänne.

– Asiat ja muutoksen näkee, kun seuraa riittävän pitkään. Yksityiskohdat ovat sinänsä kiinnostavia. Paikallishistoriassa esimerkeistä ja taulukoista saa paljon irti, jos niihin paneutuu, Teerijoki sanoo.

Historiaa voi hyödyntää, lukemalla esimerkiksi Suomen historiaa, paikallishistoriaa tai kylähistoriaa.

– Ne antavat viitekehyksen, johon voi tapahtumia peilata. Se antaa pääomaa itselle, Teerijoki neuvoo.

Ilkka Teerijoki Tornion vanhimmassa kaupunginosassa Rantakadulla, jossa sijaitsevat muun muassa Nymanin, Viippolan ja Aspion talot, sekä Åströmin kartano.

Kuva: Tuulikki Kourilehto

Historiaa Hämeestä Tornionlaaksoon

Teerijoen kirjoittamat historiankirjat painottuvat Tornionlaaksoon ja Hämeeseen. Tornion historioiden kirjoittajaksi Teerijoen johdatti Ilkka Mäntylä, Teerijoen jatko-opintojen ohjaaja yliopistolla ja Tornion historian ensimmäisen osan kirjoittaja, joka ehdotti Teerijoelle osallistumista Tornionlaakson historian kirjoittamiseen. Tornionlaakson historia 2 onkin suurimmaksi osaksi Teerijoen käsialaa.

Sitä seurasivat Tornion historia 2 ja 3. Toukokuussa julkaistaan Karungin historia.

– Toivottavasti Tornion seurakunta vielä julkaisisi historiansa. Sillähän on juuret ainakin 1300-luvulla, Teerijoki mainitsee.

Luentoja Torniosta

Historiankirjojen kirjoittajalle on tärkeää saada ajoissa valmista. Tiukkaa on Teerijoellakin joskus tehnyt.

– Joka kirjan kanssa on jokin vaihe, jossa tuntuu, että ei tästä mitään tule. Kokemuksesta tiedän, että tulee. Haaste on loputon määrä yksityiskohtia. 1900-luvun aineistossa eivät enää ole haasteena kieli tai käsiala, mutta aineistoa on niin tuhottomasti, Teerijoki sanoo.

Siinä vaiheessa kokemus auttaa. Kokenut tutkija oivaltaa nopeasti onko jonkin aineiston perkaaminen hyödyksi omalle tutkimukselle.

Karungin historiaa sekä museon kuvakokoelman täydennystä varten järjestettiin kuvankeruuiltoja. Niissä saatiin talteen paljon vanhoja kuvia, joista kymmeniä päätyy Karungin historian sivuille.

Teerijoki on ollut Tornionlaakson museon amanuenssina syyskuusta lukien. Pesti jatkuu Tornion 400-vuotisjuhlavuoden ajan. Museo on aloittanut juhlavuoteen liittyvät luentosarjat. Teerijoki pitää kolme luentoa keväällä ja kolme syksyllä. Ensimmäinen luento Kreivin aika Pietari Brahesta taustoitti tulevia luentoja. Luvassa on neljä luentoa, yksi kultakin vuosisadalta sekä yksi luento kaupungin perustajasta Kustaa II Aadolfista.

Ilkka Teerijoki kirjoittaa 40 lyhyttä Tornion historiaan liittyvää artikkelia, joista kukin käsittelee yhtä Tornion historian vuosikymmentä. Lounais-Lappi julkaisee niitä Tornion juhlavuoden aikana yhden artikkelin viikossa.

Omaleimainen rajakaupunki

Vuonna 1621 perustettu Tornio on ollut omalaatuinen kaupunki. Se oli perustamisensa aikoihin Ruotsin pohjoisin kaupunki ja kuuluisampi kuin sen koko edellytti. Torniosta tiedettiin enemmän kuin muista Suomen kaupungeista 1600–1700-luvulla. Asukkaita oli enimmillään 600–700, mutta kaupungin kautta kuljettiin ympäri Pohjolaa.

Tornio oli viimeinen "sivistyspaikka", jossa pohjoiseen menijät pystyivät kommunikoimaan ihmisten kanssa, sillä kaupungissa asui kielitaitoista väkeä. Pohjan perillä kieliä puhuivat vain papit. Torniosta kirjoitettiin myös paljon.

– 1809 Tornion asema muuttui, kun raja tuli tuohon, Teerijoki nyökkää nykyiselle rajalle.

1800-luvulla Tornio oli omaleimainen rajakaupunki, sillä rajanylitys oli melko vapaata ensimmäiseen maailmansotaan asti.

400-vuotisessa historiassa kaupunkia on leimannut syrjäinen asema ensimmäiset 300 vuotta.

Kaupunkiin pääsi aluksi vain laivalla muutaman kuukauden ajan kesällä. Kaupungin keskusta oli saarella ja ainoa yhteys oli pitkään lautta. Silta tuli vasta vuonna 1939 ja se muutti oleellisesti kaupunkia. Rautatie tuli Tornioon 1903.

Tornio on paitsi rajakaupunki, koulu- ja kauppakaupunki, terästehtaan myötä myös teollisuuskaupunki. Kuntaliitoksen mukana 1973 kaupungin elinkeinoihin tuli uusi haara, maatalous. Puhuttiin lännen karjakaupungista.

Ulkopuolelta kaupunkia seurannut Teerijoki sanoo, että Torniolla menee yhtä hyvin kuin terästehtaalla.

2015 syksyn pakolaisvirta nosti Tornion valtakunnallisesti otsikoihin. Rajan ja koronan vuoksi Tornio on esillä mediassa yhtä paljon kuin silloin.