Pääkirjoitus: Suomen Pi­sa-tu­lok­set ovat las­ke­neet jo lähes koko 2000-lu­vun ajan – häm­mäs­tyt­tä­vin­tä il­miös­sä on se, ettei kor­jaus­lii­ket­tä ole on­nis­tut­tu te­ke­mään

Katso kuvat: Näin lap­pi­lai­set edus­ti­vat Pre­si­den­tin­lin­nas­sa

Puolustusvoimat: Ken­raa­li­kun­nas­sa vain yksi ylennys – katso tästä kaikki ylen­nyk­sen saaneet Lapissa

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Tutkija kääntää kaiken päin­vas­toin – näin betoni saadaan si­to­maan kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja

Apulaisprofessori Päivö Kinnunen uskoo, että pian betonirakenteet saadaan imemään hiilidioksidipäästöt ilmasta

Apulaisprofessori Päivö Kinnunen voisi olla koulutuksensa puolesta kokki, matemaatikko, fyysikko tai mikrobiologi. Sen sijaan hän on nelikymppinen betonimies Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä.

Yhdysvalloissa tohtoriksi väitellyt Kinnunen johtaa yliopiston kansainvälisesti ainutlaatuista tutkimusryhmää, joka tutkii miten betonista saadaan hiilinielu. Se on tehtävä, jossa kaikki kääntyy onnistuessaan päälaelleen.

Betoni on yleisin rakennusmateriaali mutta sillä on ikävä sivuvaikutus. Sementtiteollisuus tuottaa lähes kymmenesosan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Betonia tehdään enemmän kuin mitään muuta materiaalia maailmassa. Sitä tarvitaan 40 miljardia tonnia vuodessa.

– Kohta lukema on sitäkin suurempi, sillä sementin kulutus kasvaa huomattavasti lähivuosikymmeninä, Kinnunen sanoo.

Apulaisprofessori Päivö Kinnunen näyttää, miten kovassa paineessa syntyy keinotekoista kiviainesta.
Apulaisprofessori Päivö Kinnunen näyttää, miten kovassa paineessa syntyy keinotekoista kiviainesta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.