Lähes vuoden kestänyt arvoton näytelmä on päättymässä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina – yhteisessä tiedotustilaisuudessa Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa – että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.
Turkkilaiseksi basaariksikin kutsuttu esitys jatkuu Ruotsin osalta. Se joutuu odottelemaan ratkaisevalle Nato-askeleelleen yhä itsevaltaisen valtiopäämiehen siunausta. Viivyttelyllä Erdoğan haluaa näpäyttää Ruotsia sen kurdiyhteyksistä ja todistella toukovaaleihin valmistautuville turkkilaisille päättäväisyyttään.
Ratifiointi-ilmoitus päättää ”hand i hand”-politiikan, jonka tavoitteena oli Suomen ja Ruotsin eteneminen rinta rinnan kohti jäsenyyttä. Maat ovat korostaneet samanaikaisen liittymisen tärkeyttä kuin yhdestä suusta tähän asti. Näin on tehty taktisista syistä, sillä tiedossa on ollut koko ajan, ettei "låter händerna glida isär" merkitse turvallisuuspoliittista katastrofia kummallekaan valtiolle.
On hyvä muistaa se, että Suomi olisi hakenut Naton jäsenyyttä ilman Ruotsiakin ja se, että vain Suomella on yhteinen raja jäsenyyshakemuksen pääsyyn eli Venäjän kanssa.
Vaikka kaksikon yhtäaikainen jäsenyys helpottaisi Naton puolustussuunnittelua ja vahvistaisi Suomen puolustusta, minkäänlaista vaaraa ei ole siitä, että Suomi jäisi yksinäiseksi etuvartioksi Naton pohjoisrajoille. Ruotsi hankki Yhdysvaltojen turvatakuut jo kylmän sodan aikana.
Sittemmin takuut ovat vahvistuneet, kun länsinaapuri on lähentynyt sotilaallisesti Natoa ja Suomea. Tämän yhteistyön syveneminen jatkuu välivaiheessakin, kunnes Ruotsistakin tulee Naton jäsen – mihin tuskin menee enää kauan.
Turkki ja Unkari ovat onnistuneet viivyttämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaikka tiedossa on ollut koko ajan, että kumpikin valtio täyttää kirkkaasti jäsenyyden ehdot. Tämä ei ole ollut kunniaksi Turkille ja Unkarille, eikä myöskään ”avointen ovien” politiikkaan sitoutuneelle Natolle.
Kivenä Suomen Nato-jäsenyyden tiellä on yhä Unkari, muttei todennäköisesti pitkään. Unkarin päättäjät ovat toistelleet jo pidempään sitä, ettei se aio olla viimeinen maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.
Erdoğanin ilmoitus lopettanee Unkarin venkoilun. Maan hallituspuolueet Fidesz ja KDNP ovat lupailleet ratifiointia maaliskuun loppupuolelle. Tällä kertaa aikataulu saattaa myös pitää.
Suomen osalta Nato-prosessi on vahvistusta vaille valmis, sillä eduskunta on jo hyväksynyt lain, jonka myötä Suomi voi liittyä Natoon. Niinistö vahvistanee kansallisen Nato-lainsäädännön ensi viikon torstaina.
Sen jälkeen odotellaan enää Turkin ja Unkarin parlamenttien ratifiointia. Kun se on tehty, Suomen liittymisasiakirja tallennetaan Yhdysvaltoihin ja Suomi on Naton suojissa.
P.S.
Rovaniemellä koettiin ihme, kun Valionrannan asemakaavamuutoksesta ei jätetty yhtään valitusta (LK 17.3.). Näin muutos tuli lainvoimaiseksi ja rakennuttaja voi aloittaa rakentamisen, kunhan toipuu ensin starttilupayllätyksestä. Kiirettä tähän ei ole, sillä Lapin pääkaupungissa ei ole tapana hoppuilla – onhan kaavahankekin ollut vireillä jo 15 vuotta. Nyt rovaniemeläiset jäävät odottelemaan kaupungin paraatipaikalle kaavailtua hotellia. Sen rakentamisen pitäisi alkaa viimeistään 2028, jolloin juhlitaan myös prosessin alkamisen 20-vuotisjuhlia.