Vety on nyt uusi musta. Onko se uusi Nokia vai viekö se Suomen halpatuulivoimaa tuottavaksi ja bulkkivetyä vieväksi siirtomaaksi?
Hallitus hyväksyi torstaina periaatepäätöksen vedystä. Sen mukaan Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa.
Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Vety on tällä hetkellä merkittävin teollisuuden murroksen veturi, niin Suomessa kuin maailmalla, hehkutti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Vihreää siirtymää rakennetaan pitkälti kevyimmän alkuaineen vedyn varaan. Puhtaan vedyn avulla voidaan vähentää päästöjä liikenteessä, maataloudessa, teräksen, kemikaalien ja muiden materiaalien valmistuksessa.
Vety valmistetaan nyt pääosin maakaasusta. Se tuottaa hiilidioksidipäästöjä.
Visioissa on valmistaa vihreää tai vähähiilistä vetyä hiilivapaan sähkön avulla. Tässä nojataan tuulivoimaan.
Suomessa on jo nyt yli 20 vetyhanketta suunnittelun eri vaiheissa. Suurin osa niistä tuottaisi sähköpolttoaineita teollisuuden tarpeisiin ja liikenteeseen.
Vetytalous on ajatuksena kaunis. Uuden teknologian avulla ratkaistaan energiapula, selätetään ilmastonmuutos ja synnytetään uutta liiketoimintaa.
Mikä on sen hinta? Ollakseen vihreää, vety vaatii valtavasti puhdasta sähköä.
Suomeen on jo nyt rakenteilla massiivisesti tuulivoimaa. Se ei vetytaloudelle riitä.
”Ison mittakaavan vedyntuotanto edellyttää runsasta kilpailukykyisen puhtaan sähkön saatavuutta”, lukee hallituksen vetystrategiassa.
Jos vety synnyttää Suomeen uutta teollisuutta, siitä voi tulla yksi Suomen talouden moottori. Voi käydä toisin.
Hallituksen vetypäätöksessä hahmotellaan Suomesta Eurooppaan vedettävää vetyputkea. Putki on edullisin tapa siirtää vetyä.
Jos vety viedään maasta jalostamatta, Suomesta tulee jalostusarvoltaan matalaa raaka-ainetta vievä siirtomaa. Vety on bulkkia, kuten Suomen perinteinen vientituote sellu.
Keskiseen Eurooppaan ei mahdu merkittävää määrää tuulivoimaloita, joten EU:n energiakatseet ovat siksi kääntyneet harvaan asuttuun Pohjolaan.
Näissä visioissa Suomessa tehdään tuulisähkön avulla vetyä, jolla ruokitaan muun Euroopan energianälkää. Tällaista tulevaisuudenkuvaa on syytä kavahtaa.
Haluammeko Suomen, jossa kaikkialla maisemaa hallitsevat tuulivoimaloiden lavat ja suurjännitejohdot? Jääkö muulle maankäytölle ja elinkeinoille tilaa?
Haluammeko olla maa, joka vie polkuhintaista energiaa saksalaisen jalostavan teollisuuden tarpeisiin?
Näitä kysymyksiä ei hallituksen vetyhuuruisessa periaatepäätöksessä lainkaan käsitellä.