Vastaa kyselyyn: Miten vie­tät­te tal­vi­lo­maa, vai­kut­taa­ko ra­ha­ti­lan­ne suun­ni­tel­miin?

häiriöt: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tor­nion­joen lohen tu­le­vai­suus ei va­loi­sa?

Kirjoittaja on huolissaan Tornion- ja Muonionjoen lohen tulevaisuudesta.
Kirjoittaja on huolissaan Tornion- ja Muonionjoen lohen tulevaisuudesta.
Kuva: Tuulikki Kourilehto

Pellon lohiseminaaria leimasi huoli joen kehnosta lohitilanteesta, jonka syy oli yleisön mielestä meripyynnissä ja erityisesti aikaistetussa kalastuksessa. Se kohdistuu populaation kannalta tärkeisiin, suuriin yksilöihin.

Luken tutkijan mukaan asianlaita johtui lähinnä smolttien huonosta selviytymisestä Itämeressä, jonka tilassa on tapahtunut nähtävästi muutoksia. Kalastuksen merkitystä hän ei pitänyt olennaisena.

Tilaisuuteen kutsuttu kansanedustaja puhui lämpimästi lohen puolesta, jonka johdosta tiedustelin kantaa siihen, miten Lappiin suunnitellut kaivokset vaikuttaisivat tilanteeseen. Niiden ”hulevedethän” on tarkoitus laskea jokien kautta mereen. Vastauksesta ei ilmennyt mitään konkreettista, joten päättelen, että päästöillä ei hänen mielestä olisi haitallisia vaikutuksia  kalakantoihin.

Samassa yhteydessä esittämäni kysymys siitä, kuinka huono tilanteen pitää olla ennen kuin rajoituksia kalastukseen tulisi, jäi ilman vastausta. Myöhemmin maa- ja metsätalousministeriön edustaja totesi, että ainakaan tänä vuonna niitä ei ole luvassa. Jatkossakin tämän arveltiin olevan visaista.

Tenojokea sivuttiin kun keskusteltiin sen kalastusmatkailun paremmasta tuloksesta Väylään verrattuna. Arvelen tämän johtuvan osin siitä, että täällä on enemmän puskaparkkia, joka pahimmillaan jättää paikallisille vain roskat tienvarteen.

Edelleen osa haikaili jakokunnille lisää oikeuksia, joiden nojalla voitaisiin elvyttää perinteitä, joista esille nousi (lähinnä näytösluonteinen) patopyynti. Tätä autonomista pyrkimystä en kannata, mikäli ei sitten haluta Tenon tilanteeseen, jossa ollaan täyskiellossa. Toki myönnän, että osansa tähänkin on ylikalastuksella myös meressä ja ilmeisesti muutoksilla syönnösalueilla.

Koska merikalastus saa jatkua tappiin asti, joella valveutuneella ainoaksi vaihtoehdoksi jää rajoittaa omaa toimintaa. Henkilökohtaisesti olen myös erityisesti elokuussa harjoittanut valikoivaa kalastusta, jolloin pyrin vapauttamaan suurikokoiset lohet jatkamaan sukuaan. Kossit olen pannut pataan. Tätä voi vapaasti kutsua ruualla leikkimiseksi.

Muistaakseni aikaisemmin pidettiin turvallisena rajana 60 000 nousijaa. Nyt se on 50 000. Ennustan, että laskurin lukema jää alle 30 000 loheen, mutta toivon hartaasti olevani väärässä. Muuten olen sitä mieltä, että Kemijokeen on viivyttelemättä tehtävä kunnolliset kalatiet.