Perin isoisältäni maatilan. Alan puhdistamaan vanhan tilan pihapiiriä kiviä ja kantoja hakkaamalla. Hakun lyönneillä mullistan maata, kylvän siemenet ja kastelen kasvimaan. Maatilastani tulee lopulta niin uskomaton, että se herättää hiljaisessa kyläyhteisössä eloa.
Seuraavaksi taistelen Karibianmerellä kolonialisteja vastaan, ryövään heidät ja lopulta ammattilaistappajana tarjoilen viimeisen iskun. Kehityn tappelu kerrallaan paremmaksi voroksi ja opin seilaamaan suurella merirosvolaivallani pitkin avointa maailmaa niin tyyrpuuriin kuin paapuuriinkin.
Pelimaailmoissa ajelen autolla sateenkaaritiellä, stailaan huippumalleja, käyn sotaan matoarmeijalla, seikkailen Kultapossun ja Leo Leijonan kanssa sekä puen Sakarille villapaidan.
Pelikasvatustutkija Mikko Meriläinen kirjoitti Mannerheimin lastensuojeluliiton artikkelissaan, että pelaamisella on itseisarvo, eikä pelien ole pakko aina olla hyödyllisiä. Eihän kirjallisuudenkan arvo synny ainoastaan oppikirjojen sisällöistä tai kielitaidon kehittymisestä.
Pelaamisesta käyty keskustelu on muuttunut tämän vuosituhannen aikana paljon myönteisemmäksi. Nyt tiedetään, etteivät pelit ole pelkästään köyryselkäisten pakastepizzaa mättävien nörttien – joihin kyllä itse lukeudun – juttu, vaan todella monen harrastus.
Eivätkä pelimaailmat jää vain ruudulle. Monet harrastajat opettelevat peleistä tuttuja tansseja, inspiroituvat pelien maailmoista ja alkavat suunnittelemaan omia, tekevät käsitöinä peleissä bongaamiaan asuja sekä järjestävät laneja.
Rajat voivat ylittyä, kun ajankäyttö alkaa lipsahtaa liikapelaamisen puolelle, mutta silloin yksilö ei kaipaa syyllistämistä vaan tukea. Täysi kielto ei ole ratkaisu.
Meriläisen mukaan pelaaminen kehittää ihmistä monipuolisesti. Kielitaito ja kognitiiviset kyvyt paranevat. Motivaatioon liittyvät tunnetaidot kehittyvät ja stressi lievittyy. Ennen kaikkea ihminen pääsee kokemaan elämyksiä.
Olen pelannut lapsesta asti runsaasti, enkä ole katunut hetkeäkään. Sillä sekunnilla, kun pelin tarina lähtee viemään mukanaan, ei voi kuin nauttia matkasta.
PS.
Suomea Euroviisuissa edustava Käärijä sen kun jatkaa ennakkosuosikin aseman pönkitystä. Videopeli Fortniten pelaajat voivat nyt vierailla virtuaalisella Helsingin Senaatintorilla, joka on koristeltu euroviisuedustajan julisteilla (YLE 3.5.2023). Lisäksi pelaajat pääsevät tanssimaan Cha cha cha -teemaisen musiikin tahtiin. Viisukatsomoita saa alkaa kovaa vauhtia virittelemään, sillä Käärijä nousee Liverpoolin lavalle tiistaina 9. toukokuuta laulukilpailun semifinaalissa. Finaalia jännitetään sitten lauantaina 13. toukokuuta.