Helmikuussa 1990 Rovaniemi astui uuteen aikaan, kun Sampokeskus avasi ovensa. Modernia kauppakeskusta mainostettiin kalotin suurimmaksi. Yli 25 000 neliön tiloihin tuli kolmisenkymmentä liikettä ja maan alle 250 parkkipaikan pysäköintihalli. Siinä riitti rovaniemeläisillä ihmettelemistä.
Sampokeskus on edelleen keskeinen maamerkki Rovaniemellä, vaikka kaupunki sen ympärillä on toisenlainen kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Silloin tuskin kukaan osasi aavistaa esimerkiksi sitä, että talvella 2020 Koskikadulla kävelee enemmän turisteja kuin paikallisia.
Myös kaupankäynti ja ostoskäyttäytyminen ovat muuttuneet. Anttilan postimyyntiluettelon sijaan rovaniemeläiset selaavat nyt verkkokauppojen sivuja, joiden kautta voi tilata melkein mitä tahansa melkein mistä tahansa. Kivijalkakaupat eivät enää kilpaile naapuriliikkeen vaan koko maailman kanssa.
Verkkokauppa ei ole silti ainakaan toistaiseksi onnistunut nujertamaan kauppakeskuksia. Rovaniemellä kaupungin ydinkeskusta rakentuu nyt kolmen kauppakeskuksen välille: Koskikatu yhdistää Sampokeskusta, Rinteenkulmaa ja Revontulta.
On käynyt kuten Revontulen rakentaja Seppo Kukkola ennusti vuonna 2007 Uuden Rovaniemen jutussa: Revontuli auttaa keskustaa pysymään oikeana kaupunkikeskustana niin, ettei kaupankäynti valu kokonaan kaupungin laidoille.
Kauppakeskukset ovat kuitenkin myös pienentäneet keskustaa. Kivijalkaliikkeetkin ovat keskittyneet kävelykadun liepeille, sillä kauemmaksi asiakkaat eivät löydä. Rovakadun eteläpäässä sijaitseva liike on jo keskustan ulkopuolella.
Kauppakeskukset tunnetaan etenkin kansainvälisten kauppaketjujen alustoina. Myös Rovaniemellä voi shoppailla samoissa vaatekaupoissa kuin maailman suurkaupungeissa.
Onneksi Rovaniemellä näkyy myös paikallinen identiteetti, mikä lienee paljolti matkailun ansiota. Kauppakeskuksista löytyy paikallisia yrittäjiä ja jopa paikallisia tuotteita. Varsinkin joulun alla huomaa, että rovaniemeläiset ovat ottaneet kauppakeskukset omakseen.
Myös julkiset palvelut ovat tulleet kauppakeskuksiin. Se on luontevaa, sillä palveluita on järkevä tarjota siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.
Tulevaisuudessa kauppakeskusten palveluvalikoima monipuolistuu entisestään, ennustaa kuusi vuotta Revontulta johtanut Hanne Martimo haastattelussaan. Pelkkä shoppailu ei välttämättä enää houkuttele ihmisiä kauppakeskuksiin, vaan niiden pitää tarjota myös elämyksiä ja muita aineettomia palveluita.
Kun suomalaiset kuluttavat entistä vastuullisemmin, myös kauppakeskusten täytyy seurata trendiä.