Toimittajalta: Rovaniemellä poikkeuksellisen positiivinen vauvavuosi – tarkoittaako se käännettä syntyvyystilastoihin?

-
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemellä on tämän vuoden aikana tapahtunut jotakin poikkeuksellista: tänne on syntynyt elokuun loppuun mennessä noin 30 lasta enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Jos tahti jatkuu samanlaisena koko loppuvuoden, kyse on yllättävästä positiivisesta ilmiöstä ja toivottavasti jopa käänteestä. Syntyneiden määrä Rovaniemellä on nimittäin laskenut tasaisesti vuodesta 2011 lähtien. Viime vuonna uusia rovaniemeläisiä syntyi 549 eli noin 200 vähemmän kuin vuonna 2011.

Maanantaina julkistettu Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo, että syntyvyys on romahtanut koko Suomessa. Puhutaan jo vauvakadosta, joka vaikuttaa yhteiskuntaan monella tapaa.

Vauvakadon myötä Suomen väestörakenne muuttuu yhä haasteellisemmaksi ja samalla alueellinen eriytyminen jatkuu entistä voimakkaampana. Suurin osa kunnista kurjistuu, mutta muutamat kunnat kasvavat.

Väestöennusteen mukaan Rovaniemi kuuluu kasvavien ja elinvoimaisten kuntien joukkoon. Ennusteen mukaan Rovaniemen asukasluku kasvaa hiljakseen 2030-luvun puoliväliin saakka, jolloin Rovaniemellä on noin 65 580 asukasta.

Väestöennusteen mukaan Rovaniemi kuuluu kasvavien ja elinvoimaisten kuntien joukkoon.

Aluksi asukasluku kasvaa sekä syntyvyyden että muuttoliikkeen ansiosta. 2030-luvun alussa tapahtuu kuitenkin käänne, jolloin kuolleiden määrä nousee syntyvien määrää suuremmaksi. Sen jälkeen väestö kasvaa vain muuttoliikkeen kautta.

Rovaniemen väestöennusteesta voit lukea lisää tästä jutusta.

Asukasluvun lisäksi myös väestörakenne pitää Rovaniemen suhteellisen elinvoimaisena. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeläisten määrä työikäiseen väestöön nähden kasvaa kyllä jonkin verran, mutta pysyy silti maan keskiarvoa alempana.

Ennusteen mukaan Rovaniemen huoltosuhde on vielä 2030-luvullakin 61:n tuntumassa, kun esimerkiksi Kemissä se nousee 83:n tienoille.

Monissa kunnissa lapsia ja eläkeläisiä on tulevaisuudessa paljon enemmän kuin työikäisiä. Esimerkiksi Kemijärvellä huoltosuhde nousee ennusteen mukaan jopa 130:een.

Kukaan ei osaa sanoa, mistä Suomen poikkeuksellinen vauvakato johtuu. Syitä on varmasti useita, ja vain osaan niistä voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisella päätöksenteolla.

Kuntien päätökset ja palvelut eivät silti ole yhdentekeviä. Tämä kannattaa muistaa myös Rovaniemellä, jossa kaupunki pyrkii ratkaisemaan vaikeita talousongelmiaan. Jos vauvasaldo halutaan pitää plussan puolella, säästöt eivät saa kohdistua lapsiperheiden palveluihin.

Myös ilmapiirillä on merkitystä, ja siihen voivat vaikuttaa kaikki rovaniemeläiset – niin yksityiset ihmiset kuin yritykset ja yhteisötkin. Tehdään yhdessä Rovaniemestä sellainen, että tänne on houkuttelevaa perustaa perhe ja kasvattaa uusia rovaniemeläisiä.