Ro­va­nie­mi kasvaa muut­ta­jil­la: Paras muut­to­ta­se Ke­mi­jär­vel­tä ja muualta Lapista – Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le Ro­va­nie­mi ei pärjää

Syntyvyys on laskenut Rovaniemelläkin rajusti. Aiemmin syntyi satoja rovaniemeläisiä enemmän kuin kuoli. Viime vuonna luku oli enää 11.

Rovaniemelle on muuttanut paljon enemmän väkeä Kemijärveltä kuin Kemijärvelle Rovaniemeltä.
Rovaniemelle on muuttanut paljon enemmän väkeä Kemijärveltä kuin Kemijärvelle Rovaniemeltä.
Kuva: Pekka Aho

Rovaniemen väkiluku jatkaa reipasta kasvua vielä vajaat kymmenen vuotta, arvioi tuore ennuste. Sen jälkeen kasvu hidastuu ja kääntyy laskuun vuoden 2035 paikkeilla. Tilastokeskus arvioi, että Rovaniemen väkiluku kasvaa nykyisestä reilusta 63 000 asukkaasta vielä parilla tuhannella.

Rovaniemen ennuste on valtakunnallista trendiä parempi, sillä koko maassa väkiluku alkaisi ennusteen mukaan laskea jo vuonna 2030. Lasku olisi nopeaa, sillä vuonna 2040 oltaisiin taas tämän nykylukemissa.

– Tämähän näyttää meidän kannaltamme hyvältä, mutta  on valitettavaa, että koko Lappi ei ole mukana tässä trendissä, kaupunginjohtaja Esko Lotvonen sanoo.

Rovaniemellä elokuu on muuttokuu

Rovaniemen väkiluku on kasvanut muutamilla sadoilla vuosittain. Poikkeus oli 2000-luvun alussa, jolloin väkiluku hetkellisesti laski. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen suunta kuitenkin taas muuttui kasvuun.

Suurin väkiluvun kasvu oli Rovaniemellä 1980-luvun alussa, jolloin asukasmäärä lisääntyi jopa yli 800 henkilöllä vuodessa.

Myös aivan viime viikkoina Rovaniemen asukasluku on kasvanut huimasti. Se on kuitenkin tilastoharha, sillä koska Rovaniemi on korkeakoulukaupunki, tulijoita on paljon syksyisin. Väkimäärä pienenee keväällä ja kesällä.

Luonnollinen väestönlisäys pudonnut sadoista nollaan

Lotvosen mukaan väkilukutilastossa on valitettavaa, että kasvu tulee vain muutosta, ei syntyvyydestä.

Tänä vuonna Rovaniemen syntyvyys on ollut suurempaa kuin viime vuonna, mutta niin on ollut kuolleisuuskin. Luonnollinen väestönlisäys säilynee pienenä.

Muutos on ollut iso. Esimerkiksi vuonna 2011 luonnollinen väestönlisäys eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus oli 307 henkilöä. Viime vuonna luku oli vuosikymmenen pienin, vain 11 henkilöä.

Väestötiedoissa vertaillaan myös kuntien välistä muuttoa. Siinä Rovaniemi ei ole yleensä voittaja eikä häviäjä.

Suomen sisäisessä tulo- ja lähtömuutossa vuosina 2007–2017 Rovaniemen luku on -130. Sen verran se on siis menettänyt asukkaita toisille paikkakunnille.

Viime vuonna Rovaniemi tosin pärjäsi tässä vertailussa hyvin. Yhtä korkeita luvut olivat reilut kymmenen vuotta sitten.

Muutot

Kuntien välistä muuttoa 2017

Rovaniemelle Oulusta 480 muuttajaa

Helsingistä 263

Sodankylästä 134

Tampereelta 127

Kemijärveltä 111

Kittilästä 103

Vantaalta 88

Espoosta 82

Jyväskylästä 76

Turusta 75

Torniosta 74

Kemistä 73

Ranualta 73

Lähtijät muihin kuntiin

Rovaniemeltä Ouluun 674

Helsinkiin 393

Tampereelle 167

Vantaalle 105

Espooseen 103

Tornioon 82

Sodankylään 82

Kemijärvelle 79

Jyväskylään 78

Kemiin 73

Kuopioon 70

Turkuun 66

Inariin 65

Kittilään 51

Kuntien välisen muuton lukuja

Positiivisin muuttotase Rovaniemen kannalta 2007–2017 on Kemijärveltä: +488 asukasta

Sodankylästä 366 asukasta

Ranualta 239 asukasta

Kuusamosta 231 asukasta

Sallasta 223 asukasta

Inarista 201 asukasta

Negatiivisin muuttotase Rovaniemen kannalta 2007–2017: Oulu, Helsinki, Tampere, Turku, Espoo, Jyväskylä ja Vantaa.

Lähde: Kuntien välinen muuttoliike, Tilastokeskus