Havis Amanda, Toripolliisi ja Jätkä. Julkiset teokset, perinteisimmillään patsaat, ovat maamerkkejä, joista voi muodostua koko kaupungin symboleja.
Rovaniemen veistoksista keskeisin lienee tässä mielessä on nimikkopuistossaan seisova Jätkä-patsas, joka opiskelijakaupungissa myös lakitetaan vappuisin.
Vuonna 1955 valmistunut Jätkä onkin saanut todistaa jo monenlaista tapahtumaa ja muutosta, Rovaniemen rakentumista sillasta katuihin ja kerrostaloihin. Muuttuvassa kaupunkiympäristössä taideteos voikin olla kiintopiste, joka tuo kaupunkikuva historiaa.
Viime kesänä sosiaalisessa mediassa päiviteltiin Lapin jälleenrakentamisen muistomerkin epäsiistiä kuntoa. Pikainen soittokierros kaupungille jätti tuolloin toimituksen hämmennyksen valtaan: itse teoksen kunnossapito ei tuntunut varsinaisesti olevan kenenkään vastuulla.
Talvella huolta herätti puolestaan niin sanotun lumikuution alle osin jäänyt, kaupungin tilapalveluiden hallinnoima Kain Tapperin teos Vuorten synty. Lisää aiheesta voi lukea tästä jutusta.
Aiemmin mediassa on noussut esiin Alvar Aallon kävelykadun kerrostalon julkisivuun suunnittelema Aurora Borealis -reliefi. Se poistettiin vaaralliseksi kuluneen kiinnityksen vuoksi paikaltaan yli vuosikymmen sitten, ja vaikuttaa sittemmin unohtuneen varaston perukoille. Kiinteistön teoksineen omistaa Rovaseudun markkinakiinteistöt.
Rovaniemen kaupungin julkisten teosten tilanne on sekava. Arvokkaat teokset ovat eri tahojen vastuulla, ja vaikuttaa siltä, että osa niistä on jäänyt jokseenkin oman onnensa nojaan.
Ei pronssi, teräs tai graniittikaan säily ikuisesti ilman asiantuntevaa huoltoa. Aurora Borealis -reliefin kohtalo on tästä varoittava esimerkki.
Tilanteeseen on havahduttu myös kaupungin päättävissä elimissä. Tammikuussa tehtiin valtuustoaloite julkisten teosten siirtämiseksi osaksi taidemuseon kokoelmaa. Julkisen taiteen periaatteita valmistellaan myös virkamiestyönä. Toivotaan siis viisaita päätöksiä, kun sivistyslautakunta käsittelee valtuustoaloitetta kesäkuussa.
Julkisesta taiteesta tulisi pitää huolta siksikin, että se on kaikkien taidetta. Jälkikasvuni esikouluryhmä teki viime syksynä kävelykierroksen Rovaniemen patsailla. On ollut hienoa huomata, kuinka tutuksi tulleita teoksia on siitä pitäen bongattu niin auton ikkunasta kuin pyörän selästä. Jälleenrakennuksen muistomerkin kohdalla he ottivat puheeksi myös sodan, joka täällä Rovaniemelläkin on joskus ollut. Nykyään lastenhuonettamme koristavat myös esikoulussa omin käsin askarrellut toisinnot Aseveliketju- ja Fenix-lintu-veistoksista.
PS. Viisuhuuma on jo haihtumassa, mutta Rovaniemi ei siihen juuri osallistunut. Euroviisu-finaalin alla koettu kansallinen Käärijä-kuume olisi ollut maan ainoan viisuvoittajan kotikaupungille mitä luontevin paikka osallistua ja näkyä somessa. Eikö neonvihreä bolero olisikin pukenut Jätkää vähintäänkin yhtä hyvin kuin Toripolliisia tai Kivimiehiä?