Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Muu­ta­kin kuin koulu – pait­sioon jäänyt Kor­ka­lo­vaa­ra kaipaa nyt oikeita rat­kai­su­ja


Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Vaaranlammen koulun rakentaminen voi huomenna olla askeleen lähempänä, kun koulutuslautakunta käsittelee esityksen tarveselvityksen käynnistämisestä.

Esityksen viesti on, että alueelle tarvitaan koulu – ja hyvä niin. Alueen koululaiset ovat kulkeneet Kairatien väistötilassa pian kolme vuotta.

Tulevan koulun sijainti on herättänyt huolta Vaaranlammen koulun lähialueen vanhemmissa: onko virkamiesten puoltama vaihtoehto Kiveliöntien päässä jo käytännössä nuijittu. Heille viime perjantaina julkaistun esityslistan sisältö oli helpotus: mukana ovat vielä molemmat vaihtoehdot.

Kaupunki laajenee ja uusia teitä, tontteja ja taloja on rakennettu Vennivaaraa ja Korkalovaaraa yhdistämään. Omakotitaloihin muuttaa mitä suurimmissa määrin lapsiperheitä, joten uusia koululaisia on seudulle tiedossa.

Kivenheiton päähän tuleva koulu palvelisi varmasti alueen lapsille ja vanhempia, mutta yhtä lailla Korkalovaaraan 1960-luvulla perustettu, kaupungin tiheimminasuttuihin kuuluva asuinalue kaipaa lopetettua kouluaan.

Kokonaisuuteen vaikuttaa myös muun muassa Korkalovaaran koulun oppilasmäärän väheneminen Harjoittelukoulun uusien yläluokkien vuoksi.

Vaaranlammen koulun sulkeminen tammikuussa 2017 ei mennyt kuin Stömsössä. Kun jopa lasten leikkipaikka ja Arinan lahjoittama monitoimikenttä purettiin ja siirrettiin vähin äänin toisen koulun pihaan, asukkaita harmittaa ihan syystä.

Lähiliikuntapaikkojen lisäksi alueen nuorilta puuttuu myös oma nuorisotila. Hillan nuorisotila suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi jouluna 2016, eikä korvaavaa tilaa ole tähän mennessä löytynyt.

Viime keväänä kouluasiasta järjestetty asukastilaisuus sai kaupungin havahtumaan alueen paitsiotilaan. Perustettiin monialainen työryhmä Korkalovaaran ja Karinrakan palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi.

Kun Vaaranlammen koulun sijainnista aikanaan päätetään, tulisi oppilassijoittelun lisäksi huomioida ratkaisun vaikutukset laajemminkin. Koulujen sijoittelu muovaa kaupunkirakennetta vuosikymmeniksi eteenpäin.

Jos koulun paikaksi valitaan uuden kaupunginosan reuna rakentamattomien tonttien kupeeseen, tulee toki mieleen onko koulun sijainnin tavoitteena lisätä niiden vetovoimaisuutta. Mieleen voi myös tulla, kenen ehdoilla kaupunkia kehitetään: onko esimerkiksi vuokralla kerrostalossa asuvan perheen lapsi oikeutettu lyhyeen koulumatkaan siinä missä uudessa omakotitalossa asuva?

Karinrakka-Korkalovaara-alueen äänestysaktiivisuus on viime vaaleissa ollut alhaisinta Rovaniemellä, alle 50 prosenttia. Jos asukkaalle syntyy vaikutelma, että päätökset tehdään muiden väestöryhmien ehdoilla, suunta tuskin muuttuu.

Esimerkit maailmalta ovat näyttäneet, ettei asuinalueiden voimakas eriytyminen johda yleensä positiiviseen kehitykseen. Korkalovaara tarvitsee nyt myönteisiä signaaleja, ja aluetta aidosti kehittäviä päätöksiä kaupunginkin suunnalta.

Kehittämistyöryhmän perustaminen on hyvä alku, mutta esimerkiksi leikkipaikan, pallokentän tai nuorisotilan toivoisi järjestyvän alueelle yhtä nopeasti kuin ne poistuivatkin, ilman vuosien selvittelytyötä.

Yhden Rovaniemen väkirikkaimman kaupunginosan elinvoimaisuus ja hyvinvointi lienevät koko kaupungin etu.


Lue lisää: Vaa­ran­lam­men koulu Ki­ve­liön­tiel­le? Uuden koulun paikka jakaa mie­li­pi­tei­tä Kor­ka­lo­vaa­ras­sa