Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Arvostelu: Kuvia muis­ti­sai­rau­des­ta

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Mieli asen­toon ko­ro­na-exit

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Viikko sitten ranskankielinen puhe kaikui jo varhain aamulla Rovakadulla. Kansainvälisten markkinoiden myyjät aloittivat työrupeamansa uudessa kaupungissa kojujen pystytyksellä. Työaamua tahditti ranskankielinen poppi.

Itse kiiruhdin töihin reittiä, jonka markkinakojut osittain tukkivat jo aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan. Tällä kertaa kuitenkin huomasin, ettei reitilleni noussut este ärsyttänyt vähääkään. Ennemminkin liikutti.

Arkitodellisuuteeni oli yllättäen tunkeutunut aavistus kansainvälisyyttä, jonka korona-aika siitä tehokkaasti karsi. Ihan vain vieraskielisen puheen ja musiikin kuuleminen löi tajuntaani tosiasian, että sitä on ollut ikävä.

Mieleni taitaa olla kova sopeutumaan, sillä pian pari vuotta vallinneesta tilanteestakin se oli ehtinyt muovata ikään kuin omaan valintaani perustuvan ja mieluisan. Elämä on nyt tässä ja nyt, tällä hetkellä Suomen rajojen sisällä, enkä minä mitään ulkomaanmatkoja kaipaa, sillä eihän se nyt ole tässä tilanteessa tärkeää. Sitä paitsi halpalentojen huoleton 2010-luku on omalta osaltani mennyttä elämää, ihan jo ilmastosyistä.

Viimeisimmästä ulkomaanmatkasta on siis mennyt jo aikaa. Rovaniemeläiseen elämänpiiriin kuuluvat lähikohteet Ruotsi ja Norjakin, joita ei ulkomaiksi enää oikein mieltänytkään, ehtivät nekin vähitellen mielessäni muuttua saavuttamattomiksi kaukomaiksi. Eivät enää edes vaihtoehto, joten parempi unohtaa.

Rajoitusten purkaminen alkaa olla kuitenkin jo tätä päivää. Kun kaksi rokotettakin on haettu, huomaan Ikea-kauppalistan nostavan päätään tajuntani perukoilta, jonne olen sen lykännyt parempia aikoja odottamaan.

Kun kaksi rokotettakin on haettu, huomaan Ikea-kauppalistan nostavan päätään tajuntani perukoilta, jonne olen sen lykännyt parempia aikoja odottamaan.

Joko pian olisi aika hakea Haaparannasta kotimme organisoinnin uudelle tasolle nostava lipastokokonaisuus? Tai lähteä perheen kanssa ihmettelemään Övertorneolle Luppiovaaraa ja käydä samalla virkistävän eksoottisessa ruokakaupassa Matarengissä. Josko jo kevättalvella pääsisikin Tromssaan...

Kun työpaikan sähköpostiin tupsahtaa tieto tulevan talvikauden suorista lennoista Rovaniemeltä Istanbuliin, Pariisiin, Lontooseen ja Düsseldorfiin, alkaa koronaturvallinen maailmani jo järkkyä.

Pohdiskelen työkaverille ääneen kaupunkiloman mahdollisuutta. Vielä täysin teoreettisella tasolla – mutta kuitenkin. Vallitseva tilanne alkaa vähitellen muuttua, ja siihen täytyy korona-ajan asetuksille väännettyä mieltäkin pikkuhiljaa alkaa valmistamaan.

Kun matkustusrajoitukset vähitellen väistyvät, voi ennen koronaa arkipäivää ollut kansainvälinen vilinä olla pian vastassa Rovakadulla ihan ilman markkinoitakin. Pienen liikuttumisen hetki varmasti sekin.