Nenä vuotaa ja silmiä kirvelee. Kun kevättalven flunssat ovat vielä tuoreessa muistissa, pääsee allergiakauden alku tänäkin vuonna yllättämään. Kun kodin tuttujen viherkasvienkin läheisyys alkaa yks kaks ahdistaa, sen viimeistään tajuaa: siitepölykausi on taas täällä. Onneksi on antihistamiini ja muut kokemuksen kautta opitut konstit allergiaoireiden suitsimiseksi.
Vaiva on yleinen, siitepölyallergiasta kärsii arviolta viidesosa suomalaisista, eikä määrä ole vähenemään päin.
Hengitysliiton mukaan allergiat ja tulehdusperäiset sairaudet ovat yleistyneet teollistuneissa maissa sitä mukaa kun luonnon monimuotoisuus ja ihmisten luontoyhteys ovat vähentyneet. Lämpenevä ilmasto puolestaan pidentää siitepölykautta ja laajentaa monen puun ja kasvin levinneisyyttä yhä pohjoisemmaksi.
Kuten Hengitysliitto muistuttaa, apteekin lisäksi kannattaakin hakeutua luontoon aina tilaisuuden tullen ja tehdä pihahommia sormet mullassa, ikään katsomatta. Liitto vetoaa tässä myös kaupunkisuunnittelusta päättäviin tahoihin. Mahdollisuus luontoaltistukselle tulisi turvata jokaiselle, eli mahdollisuus päästä metsään ja monimuotoisen luonnon äärelle, erityisesti kaupunkiympäristössä. Pidemmän päälle se voi edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ja säästää siinä sivussa yhteiskunnan varoja.
Toinen käsillä oleva kevään merkki on katupöly. Se ei ole ainoastaan allergisten vaiva, vaan heikentää ulkoilman laatua kaikille tasapuolisesti, Hengitysliiton mukaan keskimäärin kolmesta kuuteen viikon ajan joka kevät.
Hiekoitushiekan lisäksi katupöly sisältää muun muassa mineraalihiukkasia tiepintojen kulumisesta, kumihiukkasia autonrenkaista sekä jopa metallihiukkasia ajoneuvojen jarruista, kytkimistä ja moottoreista. Lisäksi höysteenä on myös nokihiukkasia, bakteeriperäisiä yhdistelmiä sekä hienoksi jauhautuneita kasvinosia ja maaperähiukkasia.
Vähäisestä haitasta ei ole kyse. Hengitysliiton mukaan sydän- ja verisuonitauteja sairastavien keskuudessa katupölyn aiheuttamat tulehdukset ja keuhkokuumeet aiheuttavat vuosittain 50–60 ennenaikaista kuolemaa. Karkeat hiukkaset lisäävät muun muassa lasten riskiä sairastua astmaan – ja aiheuttavat vuosittain huomattavan määrän sairaspoissaoloja.
Katupölykautena ilmanlaatua voi omalta osaltaan parantaa vaikkapa jättämällä auton kotiin. Suurin vastuu on katujen kunnossapitäjillä, joiden tulisi puhdistaa irtohiekka pölisemästä heti kun sää sen sallii.
Tällä kertaa hetkellisen helpotuksen tilanteeseen toi luontoäiti. Takatalvi tai ei, monelle meistä uusi lumipeite oli helpotus.