Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Alvar Aallon nimi saa jotkut ki­roi­le­maan, mutta voisiko etäi­ses­tä mo­nu­men­tis­ta tulla kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­ne?

Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Alvar Aallon Rovaniemen rakennukset eivät harmillista kyllä päässeet mukaan niiden 13 Aalto-kohteen joukkoon, joita Suomi aikoo esittää Unescon maailmanperintöluetteloon.

Jutussamme kerrotaan, että kohteiksi valittiin Aallon tuotannosta kaikkein tyypillisimmät ja edustavimmat rakennukset tai rakennetut kokonaisuudet. Rovaniemi jäi rannalle, koska Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on Rovaniemen vastaavaa keskusta laajempi ja varhaisempi.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja kuitenkin korostaa, että jos Aalto hyväksytään Unescon listalle, se nostaa kaikkien Aalto-kohteiden arvoa. Listalle pääsy kertoo, että Aallon rakennukset ovat arvokkaita koko maailman mittakaavassa ja että myös meillä täällä Rovaniemellä on maailmanluokan rakennusperintöä.

Rovaniemellä kaikki eivät tätä perintöä arvosta, vaan jotkut kiroavat jo Aallon nimen kuullessaan. Heidän mielestään Aallon rakennukset ovat Rovaniemelle taakka, sillä niiden hoitaminen tulee aivan liian kalliiksi.

Lappia-talon peruskorjaus on vielä tuoreessa muistissa. Peruskorjaus pitkittyi ja tuli maksamaan paljon enemmän kuin alunperin laskettiin. Lisäksi siihen liittyi vaiheita, jotka kertoivat sekä huonosta suunnittelusta että huonosta hallinnosta.

Nyt peruskorjausta odottaa toinen Aalto-kohde, kaupungintalo, joka on jo tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjauksen hinta pelottaa päättäjiä, sillä Aallon nimi nostaa väistämättä kustannuksia: remontti pitää tehdä alkuperäisiä ratkaisuja vaalien.

Aallon nimi liittyy myös ristiriitaiseen kiinteistökauppaan. Joulukuussa 2018 Rovaniemen kaupunki osti ydinkeskustasta kolme Alvar Aallon suunnittelemaa kerrostaloa. Kaupunki maksoi suojelluista rakennuksista 7,5 miljoonan euroa. Arvostelijat ihmettelivät kauppaa varsinkin, kun kaupunki on muuten pyrkinyt pääsemään rakennuksistaan eroon.

"Oikeastaan ei ole ihme, että Aallosta on tullut joillekin eräänlaisen kulttuurielitismin symboli."

Oikeastaan ei ole ihme, että Aallosta on tullut joillekin eräänlaisen kulttuurielitismin symboli: Aallon rakennuksia on pakko pitää yllä ja ne nielevät rahaa, mutta kirjastoa lukuun ottamatta ne ovat suurelle osaa rovaniemeläisistä vain etäisiä monumentteja.

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio keskeytti viisaasti kaupungintalon peruskorjauksen suunnittelun. Talon tulevaisuutta  kannattaakin nyt miettiä siltä kannalta, miten sen tiloja saataisiin mahdollisimman laajasti kaupunkilaisten käyttöön.

Kalliskin remontti on perusteltu, jos kaupungintalosta tulee aidosti kaupunkilaisten talo – eräänlainen olohuone. Myös Aallon perintöä on helpompi arvostaa, jos rakennukset eivät ole monumentteja, vaan ne ovat asukkaiden ahkerassa käytössä.