Lasten ja nuorten suosituimpia kohtaamispaikkoja eivät ole enää koulun pihat, kauppakeskukset tai urheilukentät, vaan videosovellus Tiktok. Kiinalainen sosiaalisen median palvelu perustuu lyhyisiin videopätkiin ja voimakkaaseen suosittelualgoritmiin. Selailin kyseistä sovellusta varttitunnin ajan, jonka jälkeen vastaani tuli seuraavanlaisia kommentteja: ”ammu ittes”, ”uli uli”, ”läski”, ”cringe”, ”vitun homo”. Kommentit olivat kirjoitettu videoihin, joissa esiintyi nuoria ihmisiä, mahdollisesti jopa alaikäisiä lapsia.
Vuorovaikutustaidot, joita ennen opeteltiin pääasiassa kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa, kehittyvät lapsilla ja nuorilla nyt myös Tiktokin kommenttikentissä. Tiktokissa kommenteista voi tykkäillä, jolloin muut voivat nähdä, millainen puhetapa kerää eniten suosiota. Tiktokissa lapset ja nuoret omaksuvat yleisiä ja suosittuja kommentointitapoja toisiltaan.
Empatiakyky on avain rakentavaan vuorovaikutukseen. Sillä tarkoitetaan kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin. Empatiakyky mahdollistaa toisen asemaan asettumisen ja asioiden pohtimisen myös muiden ihmisten näkökulmasta. Tiktokin kommenteissa empatiakyky loistaa poissaolollaan.
Kommenttikentissä viestejä kirjoitetaan usein nimimerkin takaa, jolloin kynnys sanoa ikäviä asioita toiselle madaltuu huomattavasti. Kun vuorovaikutuksesta puuttuu toisen ihmisen läsnäolo ja kasvokkainen kohtaaminen, kommentoijan voi olla vaikeampi kokea myötätuntoa tai empatiaa toista ihmistä kohtaan.
Tiktok perustuu pääasiassa lyhyiden videoiden julkaisemiseen, mutta siellä voi tehdä myös live-videoita. Niissä ylläpitäjä esiintyy itse omilla kasvoillaan ja katsojat voivat lähetellä hänelle kommentteja nimimerkin takaa. Tällaisissa live-videoissa tapahtuva vuorovaikutus on kenties kaikista julminta, sillä ylläpitäjä lukee usein videoihin ilmestyvät epämiellyttävät kommentit satojen, ellei tuhansien katsojien seuratessa reaktiota ruudun takaa.
Ikävät sanat voivat jättää niiden vastaanottajaan pysyvän jäljen. Kuitenkin kommentoijien omaksumalla tavalla puhua ihmisille julmasti voi olla kauaskantoisia seurauksia myös heille itselleen. Lisääntynyt empatiakyvyn puute voi heikentää mahdollisuuksia muodostaa tulevaisuudessa pysyviä ihmissuhteita, lisätä itsekkyyttä ja madaltaa kynnystä esimerkiksi väkivallantekoihin.
Surullisinta kommentteja selaillessa on nähdä, kuinka aikuiset ihmiset, mahdollisesti jopa joidenkin lapsien vanhemmat, ovat myös itse näyttämässä kommenttikentissä mallia, kuinka kauheita asioita toisille voikaan sanoa. Vanhempien tehtävänä olisi näyttää lapsilleen esimerkkiä, miten muille ihmisille puhutaan kunnioittavasti niin koulun pihoilla kuin sosiaalisessa mediassakin.