Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Gal­lu­pit voivat mennä uusiksi

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Thai­poi­mi­joi­den asemaan ei ole saatu pa­ran­nus­ta – val­von­nan mer­ki­tys ko­ros­tuu ja yri­tyk­sil­tä odo­te­taan avoi­muut­ta

.

Thaimaalaismies poimi mustikoita viime elokuussa Rovaniemellä.
Thaimaalaismies poimi mustikoita viime elokuussa Rovaniemellä.
Kuva: Iiro Kerkelä
Pääkirjoitus // 22.7.2023

Marjastuskausi päättyi viime syksynä rajuun uutiseen, kun pohjoissuomalaisen Polarica Marjahankinta oy:n toimitusjohtaja vangittiin epäiltynä ihmiskaupasta. Uutinen saattoi tulla monelle yllätyksenä, vaikka ihmiskauppaepäilyistä puhuttiin marja-alaan liittyen jo 2010-luvun alussa.

Keskusrikospoliisin tutkinta Polarican toiminnasta on vielä kesken. Polarican lisäksi ihmiskauppaepäilyjen ja tutkinnan kohteena on myös toinen suuri marja-alan yritys. Epäillyn ihmiskaupan uhreja, thaimaalaisia poimijoita, on ainakin toista sataa.

Marjayritysten kohdalla ihmiskauppa-rikosnimike tarkoittaa, että uhri on pakotettu tekemään työtä käyttäen hyväksi tämän haavoittuvaa ja riippuvaista asemaa. Hyväksikäyttö on edelleen mahdollista, vaikka poimijoiden asemaa yritettiin parantaa niin sanotulla marjalailla jo pari vuotta sitten.

Poimijat ovat nykyisin periaatteessa itsenäisiä toimijoita, jotka myyvät marjansa yrityksille. Viime syksyn vakavat rikosepäilyt saivat työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaan nopealla aikataululla asetusmuutosta, joka olisi tuonut poimijat työsuhteita sääntelevien lakien piiriin.

Tavoitteena oli saada muutos voimaan jo täksi kesäksi, mutta se osoittautui mahdottomaksi lainsäädännöllisistäkin syistä. Lisäksi sekä poimijat että marjayritykset kallistuivat lopulta pitämään nykyistä mallia työsuhdetta parempana.

Ruotsissa poimijat ovat työsuhteisia, mutta sekään ei täysin suojele heitä hyväksikäytöltä. Tämä tuli esille Dagens Nyheter -lehden selvityksessä, jonka mukaan marja-alalla on viranomaistenkin tiedossa olevia väärinkäytöksiä.

Lue lisää: Suomeen tu­le­vien thai­poi­mi­joi­den määrä saattaa pudota puoleen

Uusi marjastuskausi on nyt alkanut, mutta poimijoiden asema ei ole muuttunut sitten viime kesän. Poimijoita on tulossa Suomeen pari tuhatta. Luku perustuu marjanpoimijoiden viisumihakemusten määrään; marjayritykset eivät ole halukkaita kertomaan poimijoiden määrästä.

Marjayritysten toiminta on tänä kesänä varmastikin suurennuslasin alla. Myös työ- ja elinkeinoministeriö korosti tiedotteessaan talvella, että työsuojeluviranomaisten tulee nyt valvoa marjalain noudattamista erityisen tarkasti.

Poimijoiden aseman parantaminen on edelleen ministeriön tavoitteena, vaikka toimivan lainsäädännön luominen onkin osoittautunut vaikeaksi. On selvää, että muutoksia tarvitaan, sillä ihmisten hyväksikäyttöön perustuva liiketoiminta ei saa olla Suomessa mahdollista.

Marja-alan maineen puhdistaminen vaatii avoimuutta myös alan yrityksiltä. Niiden tulisi nyt pyrkiä aktiivisesti avaamaan sitä, millä ehdoilla ja minkälaisissa olosuhteissa poimijat tekevät työtään.

P.S.

Monista jokapäiväisistä tuotteista kuten kahvista löytyy vastuullisuusmerkintöjä. Niiden avulla kuluttaja voi varmistua esimerkiksi siitä, että kahvia viljellään ekologisesti ja eettisesti. Eettisyys pitää sisällään muun muassa työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun.

Suomalainen kuluttaja ei kuitenkaan voi tällä hetkellä tietää, ostaako hän kaupan pakastealtaasta vastuullisia marjoja. Moni olisi kuitenkin varmasti halukas vaikka maksamaan marjoistaan enemmän, jos tietäisi, että niiden poimijoita on kohdeltu asiallisesti.