Suomessa vain valtaväylät pysyvät ensi vuonna hyvässä päällysteessä, jos esitetyt määrärahat tiestön kunnossapidolle toteutuvat.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että heikkokuntoisten tieosuuksien määrä kasvaa varsinkin siellä, missä liikennemäärät ovat pääväyliä pienemmät. Suuri osa niistä teistä, jotka Väylävirasto luokittelee tärkeimmän hoitoluokan väyliksi, sijaitsee Suomen tiheästi asutetuilla alueilla eli esimerkiksi Uudellamaalla, muualla Etelä-Suomessa sekä länsirannikolla.
Muussa kunnossapitoluokassa olevat tiet joutuvat pääosin vielä odottamaan uutta päällystettä. Väyläviraston kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård kertoo, että tämänhetkisen arvion mukaan huonokuntoisen tieosuuden määrä voi ensi vuonna kasvaa tuhannella kilometrillä nykyisestä.
Valtion vastuulla on Suomessa noin 50 700 kilometriä päällystettyä tietä. Jos kunnossapitoarvio toteutuu, noin kaksi prosenttia tästä tieverkosta menee vuoden aikana huonoon kuntoon.
Tavoite ei ehkä toteudu edes puoliksi
Väyläviraston mukaan Suomen teitä pitäisi päällystää vuosittain 4 000 kilometriä, jotta väylänpidon korjausvelka ei kasvaisi. Tänä vuonna Väylävirasto arvioi määrän jäävän runsaaseen puoleen tästä eli 2 300 kilometriin.
Nygård Väylävirastosta kertoo, että vuonna 2023 määrä laskee nykyarvion mukaan 1 700–1 800 kilometriin.
– Kyllä se on pienemmillä teillä, missä tapahtuu toiminnan jousto, arvioi Nygård.
Päällystekilometrejä leikkaavat ensisijaisesti alati nousseet kustannukset. Suurin syyllinen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jonka seurauksena bitumin hinta hyppäsi ylöspäin ja myös polttoaineet kallistuivat.
Kunnossapidon määrärahat ovat sen sijaan pysyneet pitkälti samalla tasolla. Valtion talousarviossa on vuodelle 2023 esitetty perusväylänhoitoon runsaat 1,2 miljardia euroa, mikä on lähes 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Kokonaispotilla rahoitetaan kaikkien Suomen väylien, myös vesireittien ja rautateiden, perusylläpito.
Hallitus on yrittänyt leikata väylänhoidon korjausvelkaa satojen miljoonien eurojen lisärahoituksella. Tälle ja ensi vuodelle ohjattiin väylien korjausvelan vähentämiseen 300 miljoonaa euroa. Lisäsummasta huolimatta korjausvelka tiestöllä kasvaa.
Summa on Nygårdin mukaan mennyt muun muassa rataverkon ylläpitoon sekä esimerkiksi tiesiltojen uusimiseen.
– Teräksen hinta näkyy meille vaikkapa ratakiskon hinnassa selvästi, sanoo Nygård ja lisää, että kiskon hinta on vuodesta 2020 noin kaksinkertaistunut.
Hoito ohjataan vilkkaimmille teille
Väylävirasto priorisoi tiestön kunnossapitoa muun muassa elinkeinoelämän, ihmisten työssäkäynnin ja liikenneturvallisuuden mukaan. Voimavarat suunnataan pääväyliin, kun niukkuus koittaa.
Tärkeimpään väyläryhmään virasto laskee Suomen tiestöstä noin 9 300 kilometriä. Näillä väylillä kulkee Nygårdin mukaan yli 70 prosenttia kaikesta Suomen liikenteestä.
Nygård myöntää, että tiestön heikkeneminen tulee näkymään autoilijoille. Hän kuitenkin puolustaa sitä, miten Väylävirasto priorisoi korjauskohteita. Kaikkialla pienet tiet jäävät vähälle huomiolle, ja kaikkialla on hänen mukaansa valtaväyliä.
– Yritämme kaikin keinoin saada mahdollisimman hyvän lopputuleman aikaiseksi, vaikka tähän on haastavat reunaehdot.
